Hoivarakentamiseen kaivataan muutosta

Ikääntyvä väestö, suuret ikäluokat ja kodinomaisen asumisen tarve. Siinä ovat hoivakotirakentamiseen vaikuttavat asiat pähkinänkuoressa. Hoivarakentamiseen liittyy myös muita tekijöitä, kun muistetaan ajatella muutama vuosikymmen ajassa eteenpäin. Rakennukset jäävät olemaan suurien ikäluokkien jälkeenkin, ja jottei tehtäisi hukkainvestointeja, ne saisivat olla muuhun käyttöön muunneltavia.

Väestö ikääntyy Suomessa niin voimakkaasti, että hoivan ja hoivakotien tarpeen lisääntyminen pitäisi huomioida nykyistä paremmin. Niiden ikäihmisten määrä, jotka eivät voi asua omassa kodissaan, saattaa seuraavien kymmenen vuoden aikana nousta nykyisestä 220 000:sta jopa yli 400 000:een.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei millään ehditä rakentaa tarpeeksi hoivakotipaikkoja, sillä tarkoitushan ei ole rakentaa suuria laitoksia, sanoo rakennuttamisjohtaja Martti Polvinen Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:sta.

Valtion suosituksena on ikäihmisten kodinomainen asuminen. Lisäksi tuetaan mahdollisimman pitkään kotona asumista, koska se osaltaan vähentää uuden hoivarakentamisen tarvetta. Sopivia asuntoja pyritään tuottamaan valtion tuella, mutta ovatko resurssit riittävät?

- Myös huonokuntoisten ikäihmisten määrä lisääntyy, ja tämä lisää hoivarakentamisen tarvetta entisestään.

Ikäihmisten hoivaratkaisut ovat kuntien vastuulla

Kunnilla on ensisijainen vastuu hoivaratkaisuissa. Ne eivät toimi kuitenkaan yksin sillä valtio, kunnat ja rakennuttajat tekevät yhteistyötä jo nyt sekä keskenään että hoivapalveluiden tuottajien kanssa. Yhteydenpito kuitenkin kangertelee.

- Koordinaation puute kuntien sisällä ja viranomaisten välillä vaikeuttaa tiedon kulkemista: ei tiedetä, minkälaisia palveluita tai rakentamista tarvitaan. Tähän on varmasti puututtava lähivuosina, sanoo Polvinen.

- Mutta kyllä meidän yhteiskunnassamme on eväät näiden ongelmien korjaamiseen, kunhan ne nyt vain tiedostetaan.

Oikeanlaisen tahtotilan löytyminen olisi hyvä löytää ripeästi, etteivät ikäihmiset joutuisi odottamaan hyvää asumista liian kauan. Ja ainakaan byrokratian vuoksi asiat eivät saisi hidastua.

- Tämähän se on suuri osa tätä ongelmaa, kun asiat pyörivät ensin pari vuotta byrokratian rattaissa ja sitten menee vielä pari vuotta rakentamiseen. Se on vanhukselle liian pitkä aika odottaa omaa kotia, sanoo toimitusjohtaja Tino Nurmi Casatinosta.

Rakentamiseen kaivataan läpinäkyvyyttä ja ennakointia

Suuren haasteen hoivarakentamisessa luo julkisella puolella ajankäytön lisäksi se, ettei päätöksentekoa koeta kaikilta osin avoimena. Nurmi painottaa myös sitä, että perusteiden, joilla tukea myönnetään, olisi oltava selkeitä ja yksiselitteisiä.

- Kun toiminta on täysin läpinäkyvää, ei kenenkään tarvitse epäillä tukirahojen valuvan ulkomaalaisille pääomasijoittajille, joita löytyy hoivakotien takaa.

Ikäihmisten määrä ei loputtomasti lisäänny, joten rakennuksen elinkaareen verrattuna kyse on lyhytaikaisesta ongelmasta. Nyt rakennettavat hoivakodit saattavat jäädä jopa tyhjilleen isojen ikäluokkien jälkeen.

- Tällainen investointiriski on olemassa, mikäli rakennuksia ei suunnitella monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Toivottavasti päätöksentekijöillä on väestöennusteet kohdallaan, jotta ymmärretään, minkälaisia rakennuksia tulevaisuudessa tarvitaan, miettii Tino Nurmi.

Aiheesta on julkaistu video: Hoivapalvelut jumiutuvat yhteistyön puutteeseen
http://www.deski.fi/page.php?page_id=124&tiedote_id=12229&day=&month=&year=