Mistä kehitysvammaiselle koti laitoshoidon asemesta?

Kehitysvammaisten nuorten aikuisten muutto omaan kotiin törmää usein ongelmiin, sillä omilleen siirtymisen halun lisäksi vaakakupissa painaa usein myös tarve saada ympärivuorokautista apua. Joukko kehitysvammaisten nuorten vanhempia ryhtyi kuusi vuotta sitten vetämään uraauurtavaa asumisratkaisuprojektia, ja nyt kaksikymmentä kehitysvammaista nuorta on saanut oman kodin. Mistä Käpytikka-projektissa on kyse?

Moni kehitysvammainen nuori aikuinen haaveilee muutosta omaan kotiin, mutta eteen voi kuitenkin tulla isoja ongelmia sopivan asunnon ja asumismuodon löytämisessä. Kehitysvammaisten asuminen on perinteisesti järjestetty laitoksessa tai hoitoryhmä- tai palvelukotiasumisena, ja monet asuvat myös omien perheidensä luona.

- Kehitysvammainen nuori aikuinen voi periaatteessa asua milloin tahansa yksin, jos hänelle pystytään tuottamaan oikeanlainen palvelu ja oikeanlainen ympäristö. Avuntarve on täysin yksilöllistä: toiset tarvitsevat apua kaikissa arjen askareissa ja elämänhallinnassa, kun taas toisille riittää apu esimerkiksi raha-asioiden hoitamisessa, toteaa asumispalveluvastaava Eveliina Nyholm ASPA Palvelut Oy:stä.

Pääkaupunkiseudulla ryhdyttiin kuutisen vuotta sitten järjestämään kehitysvammaisille nuorille uutta asumismuotoa, sillä yhteiskunnan tarjoamin asumispalveluihin on satojen hakijoiden jonot. Käpytikka ry:ksi nimetyn projektin liikkeellepanevana voimana toimii joukko kehitysvammaisten nuorien vanhempia.

- Kehitysvammaisilla nuorilla on tarve päästä asumaan omilleen, mutta siihen ei näytä olevan vaihtoehtoja yhteiskunnan puolelta. Ryhdyimme kehittämään Käpytikka-taloa nuorten tarpeiden pohjalta ja kävimme myös tutustumassa yhteen vähän samantyyppiseen asumisratkaisuun. Kuuden vuoden työn jälkeen Käpytikka-talo on nyt valmis, kertoo Martti Timgren, joka oli itse projektissa mukana.

Vanhemmat ja muut asukkaat tärkeä tukiverkko

Käpytikka-talossa asuu omissa asunnoissaan kaksikymmentä kehitysvammaista nuorta aikuista, jotka osa tarvitsee ympärivuorokautista apua ja palvelua käytännön asioissa. Yksi talon suunnittelun lähtökohdista oli pyrkimys tukea nuorten itsenäistä asumista. Talosta on vastuussa Helsingin kaupunki, joka ostaa tarvittavat palvelut valtakunnallisesti toimivalta ASPA Palvelut Oy:ltä. Asukkaat ovat Käpytikka ry:n vuokralaisia eikä asumispalveluista kerry heille ylimääräisiä kustannuksia.

Yksi tärkeä osa Käpytikka-projektia oli kaksi vuotta kestänyt muuttovalmennus, jossa taloon muuttavia valmisteltiin ympäristönvaihdokseen.

- Monet nuoret tunsivat toisensa jo aikaisemmin, mutta yhteinen valmennus hitsasi heidät enemmän yhteen. Projektin aikana he ovat myös tutustuneet toistensa vanhempiin, jotka muodostavat tärkeän tukiverkon, Timgren kertoo.

Muuttovalmennuksessa pohdittiin yhdessä käytännön asioita, suunniteltiin yhteisiä pelisääntöjä ja pyrittiin rohkaisemaan tulevia asukkaita määrittelemään itse, miten talossa asutaan ja mitä siellä tapahtuu. Uusi, oma koti oli muun muassa Martti Timgrenin Inka-tyttärelle niin tärkeä asia, että hän halusi muuttaa asuntoonsa jo ennen kuin se oli aivan valmis.

- Hienot rakennukset ja ympäristö eivät ole asukkaille lainkaan niin tärkeä asia kuin se, että he saavat asua omillaan, ja että naapurina on yhdeksäntoista hyvää kaveria.

Tarjolla sekä toimintaa että omaa rauhaa

Vaikka monet Käpytikka-talon asukkaista tarvitsevatkin ympärivuorokautista apua, talon toimintaa ja elämää pyritään suunnittelemaan sekä yksityisen että yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tilat ja toiminta tarjoavat mahdollisuuden yhteisöllisyydelle, mutta jokaisella asukkaalla on kuitenkin oikeus yksityiseen elämään omassa kodissaan.

- Oma koti merkitsee kehitysvammaiselle nuorelle aivan samoja asioita kuin kenelle tahansa muullekin. Koti on paikka, jossa saa olla oma itsensä tarpeineen ja haluineen. Vaikka muuttamiseen onkin liittynyt paljon pelkoa ja jännitystä, Käpytikan asukkaat ovat onnellisia ja ylpeitä omasta kodistaan, ASPA Palveluiden Eveliina Nyholm kertoo.

Sekä Eveliina Nyholm että Martti Timgren ovat sitä mieltä, että Käpytikka-mallia voitaisiin käyttää valtakunnallisesti laajemminkin.

- Uskomme, että tämäntyyppinen palvelu erityisryhmille tulee yleistymään tulevaisuudessa, he sanovat.


Artikkelin on tuottanut ASPA Palvelut Oy