Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Asuminen ja rakentaminen
Takaisin
27.1.2010
Asumisoikeusasuminen elämäntapana
Kaksikymmentä vuotta täyttävä asumisoikeusjärjestelmä tuli aikoinaan Suomeen paikkaamaan asuntopulaa. Nyt taantuman aikana sille on taas tilausta, sillä sen asuinturva houkuttelee myös asunnonomistajia. Asumisoikeusasunto on useimmille asukkaille elämäntapa, sillä asunnoissa viihdytään vuosia.
Asumisoikeusjärjestelmä rantautui Suomeen parikymmentä vuotta sitten 1980-luvun loppupuolella, johon asti meillä oli asuttu vain vuokra- ja omistusasunnoissa. Yli kymmenen vuotta asumisoikeusasunnossa asunut Virve Kuurne sai ensimmäiset mielikuvansa asumisoikeusjärjestelmästä 1990-luvulla, jolloin hän etsi perheensä kanssa uutta kotia pääkaupunkiseudulta.
- Perehdyin järjestelmään tarkemmin, ja se tuntui sopivalta meidän perheellemme. Pääsimme nopeasti asumaan vieraalle paikkakunnalle ja hyvällä tuurilla saimme vielä aivan uuden asunnon. Se oli helppoa ja turvallista, sillä emme joutuneet sitoutumaan taloudellisesti mitenkään massiivisissa määrissä, Kuurne muistelee.
Asumisoikeusjärjestelmälle oli aikoinaan tilausta, sillä Suomessa oli 1980-luvun lopulla asuntopula. Vuokra-asunnot olivat sääntelyn alla eikä niitä ollut paljon, ja omistusasuntojen hinnat nousivat monien halukkaiden ostajien ulottumattomiin. Kuurnen kokemuksen mukaan asumisoikeusjärjestelmään suhtauduttiin myönteisesti.
- Sain tietää järjestelmästä lukiessani siitä jostain lehdestä. Sillä oli mielestäni aika positiivinen julkisuuskuva, sillä jos olisin kuullut siitä jotain negatiivista, olisin varovaisena ihmisenä unohtanut koko jutun, Kuurne nauraa.
Pitkän linjan asukkaita
Asumisoikeusyhtiöissä asukkaiden pysyvyys on usein hyvä, ja asunnoissa viihdytään vuosia. Virve Kuurne on itse yksi asumisoikeusaktiiveista, sillä hän on toiminut taloyhtiön puheenjohtajana ja kehitystyöryhmän jäsenenä sekä tällä hetkellä Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksessa asukasedustajana.
- Asumisoikeusasumisesta on muodostunut monelle asukkaalle jo elämäntapa eikä asunnoista haluta luopua edes eläkkeelle jäädessä. Esimerkiksi hallituksessa istuu pitkän linjan jäseniä ja yhteisessä toiminnassa näkee usein tuttuja naamoja. Omalla pojallanikin on jo vuoronumero, jolla hän voi hakea omaa asumisoikeusasuntoa.
Vaikka asumisoikeusasunto ei olekaan asukkaan ikioma, se koetaan kuitenkin vuokra-asuntoa pysyvämmäksi vaihtoehdoksi. Kuurne ei enää vaihtaisi asumisoikeusasuntoa vuokra-asuntoon, mutta saattaisi kuitenkin harkita omistusasuntoa, jos elämäntilanne sitä vaatisi.
- Pysyvyys ja turvallisuus ovat minulle todella tärkeitä asioita, enkä ole löytänyt perheellemme parempaa vaihtoehtoa. Asumisoikeusasunnoissa on tietynlaista yhteisöllisyyttä: vaikka yhtiö pitääkin huolen kiinteistöstä, myös asukkaat ovat mukana huolenpidossa.
Asumisturvaa taantumassa
Asumisoikeusjärjestelmä on muuttunut jonkin verran vuosien mittaan, mutta peruspilarit ovat pysyneet samana. Yksi suurimmista muutoksista on se, että yli 55-vuotiailta on poistettu varallisuusrajat. Virve Kuurnen mielestä asumiseen liittyvät ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, mutta hän kaipaa vielä muutosta lainoitusjärjestelmään.
- Nykyinen lainoitusjärjestelmä on rakennettu 1990-luvun laman aikana, ja siinä on edelleen joitakin rasituksia, jotka pitäisi mielestäni korjata jollakin asetuksella. Pidän asumisoikeusasumista yleishyödyllisenä asumisena, josta valtiovallan tulisi pitää huolta, Kuurne sanoo.
Asumisoikeusasuminen on monelle hyvä ratkaisu taantuman aikana, kun asumiseen haetaan enemmän turvaa, ja omistusasunnoista saatetaan muuttaa asumisoikeusasuntoon. Vuokra-asunnossa asuttaessa vuokranantaja voi myydä asunnon vuokralaisen alta, mutta asumisoikeusjärjestelmässä vastaava tilanne on mahdoton.
- Jos asukas hoitaa vastikkeensa ajallaan ja asuu niin kuin kuuluukin, hän voi asua asumisoikeusasunnossa niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasuntojen tulevaisuus näyttää hyvältä: nyt rakennetaan pitkästä aikaa runsaasti, ja 2500 asunnon rakentaminen on jo lähtenyt liikkeelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonottaminen asumisoikeusasuntoihin vähenee ja mahdollisuudet saada asunto nopeammin paranevat, kertoo asumisoikeusyhtiö Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen.
Faktaa:
- Asumisoikeusasuntoa voi hakea kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö. Asunnon hakemista varten haetaan paikkakunnan asuntotoimistosta järjestysnumero, jonka perusteella asuntoja voi hakea, sekä täytetään asuntohakemus.
- Asukas saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden maksaessaan 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna sekä sen jälkeen kuukausittaista käyttövastiketta. Alkuperäinen asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksillä korotettuna palautetaan asukkaalle, jos hän päättää muuttaa pois asumisoikeusasunnosta.
- Suomen Rahatiedon Taloussanomilla teettämässä tutkimuksessa selvisi, että asumisoikeusasunto on asumiskustannuksiltaan edullisin sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä verrattuna omistus- ja vuokra-asuntoon.
Asumisoikeusjärjestelmä rantautui Suomeen parikymmentä vuotta sitten 1980-luvun loppupuolella, johon asti meillä oli asuttu vain vuokra- ja omistusasunnoissa. Yli kymmenen vuotta asumisoikeusasunnossa asunut Virve Kuurne sai ensimmäiset mielikuvansa asumisoikeusjärjestelmästä 1990-luvulla, jolloin hän etsi perheensä kanssa uutta kotia pääkaupunkiseudulta.
- Perehdyin järjestelmään tarkemmin, ja se tuntui sopivalta meidän perheellemme. Pääsimme nopeasti asumaan vieraalle paikkakunnalle ja hyvällä tuurilla saimme vielä aivan uuden asunnon. Se oli helppoa ja turvallista, sillä emme joutuneet sitoutumaan taloudellisesti mitenkään massiivisissa määrissä, Kuurne muistelee.
Asumisoikeusjärjestelmälle oli aikoinaan tilausta, sillä Suomessa oli 1980-luvun lopulla asuntopula. Vuokra-asunnot olivat sääntelyn alla eikä niitä ollut paljon, ja omistusasuntojen hinnat nousivat monien halukkaiden ostajien ulottumattomiin. Kuurnen kokemuksen mukaan asumisoikeusjärjestelmään suhtauduttiin myönteisesti.
- Sain tietää järjestelmästä lukiessani siitä jostain lehdestä. Sillä oli mielestäni aika positiivinen julkisuuskuva, sillä jos olisin kuullut siitä jotain negatiivista, olisin varovaisena ihmisenä unohtanut koko jutun, Kuurne nauraa.
Pitkän linjan asukkaita
Asumisoikeusyhtiöissä asukkaiden pysyvyys on usein hyvä, ja asunnoissa viihdytään vuosia. Virve Kuurne on itse yksi asumisoikeusaktiiveista, sillä hän on toiminut taloyhtiön puheenjohtajana ja kehitystyöryhmän jäsenenä sekä tällä hetkellä Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksessa asukasedustajana.
- Asumisoikeusasumisesta on muodostunut monelle asukkaalle jo elämäntapa eikä asunnoista haluta luopua edes eläkkeelle jäädessä. Esimerkiksi hallituksessa istuu pitkän linjan jäseniä ja yhteisessä toiminnassa näkee usein tuttuja naamoja. Omalla pojallanikin on jo vuoronumero, jolla hän voi hakea omaa asumisoikeusasuntoa.
Vaikka asumisoikeusasunto ei olekaan asukkaan ikioma, se koetaan kuitenkin vuokra-asuntoa pysyvämmäksi vaihtoehdoksi. Kuurne ei enää vaihtaisi asumisoikeusasuntoa vuokra-asuntoon, mutta saattaisi kuitenkin harkita omistusasuntoa, jos elämäntilanne sitä vaatisi.
- Pysyvyys ja turvallisuus ovat minulle todella tärkeitä asioita, enkä ole löytänyt perheellemme parempaa vaihtoehtoa. Asumisoikeusasunnoissa on tietynlaista yhteisöllisyyttä: vaikka yhtiö pitääkin huolen kiinteistöstä, myös asukkaat ovat mukana huolenpidossa.
Asumisturvaa taantumassa
Asumisoikeusjärjestelmä on muuttunut jonkin verran vuosien mittaan, mutta peruspilarit ovat pysyneet samana. Yksi suurimmista muutoksista on se, että yli 55-vuotiailta on poistettu varallisuusrajat. Virve Kuurnen mielestä asumiseen liittyvät ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi, mutta hän kaipaa vielä muutosta lainoitusjärjestelmään.
- Nykyinen lainoitusjärjestelmä on rakennettu 1990-luvun laman aikana, ja siinä on edelleen joitakin rasituksia, jotka pitäisi mielestäni korjata jollakin asetuksella. Pidän asumisoikeusasumista yleishyödyllisenä asumisena, josta valtiovallan tulisi pitää huolta, Kuurne sanoo.
Asumisoikeusasuminen on monelle hyvä ratkaisu taantuman aikana, kun asumiseen haetaan enemmän turvaa, ja omistusasunnoista saatetaan muuttaa asumisoikeusasuntoon. Vuokra-asunnossa asuttaessa vuokranantaja voi myydä asunnon vuokralaisen alta, mutta asumisoikeusjärjestelmässä vastaava tilanne on mahdoton.
- Jos asukas hoitaa vastikkeensa ajallaan ja asuu niin kuin kuuluukin, hän voi asua asumisoikeusasunnossa niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasuntojen tulevaisuus näyttää hyvältä: nyt rakennetaan pitkästä aikaa runsaasti, ja 2500 asunnon rakentaminen on jo lähtenyt liikkeelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jonottaminen asumisoikeusasuntoihin vähenee ja mahdollisuudet saada asunto nopeammin paranevat, kertoo asumisoikeusyhtiö Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen.
Faktaa:
- Asumisoikeusasuntoa voi hakea kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö. Asunnon hakemista varten haetaan paikkakunnan asuntotoimistosta järjestysnumero, jonka perusteella asuntoja voi hakea, sekä täytetään asuntohakemus.
- Asukas saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden maksaessaan 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna sekä sen jälkeen kuukausittaista käyttövastiketta. Alkuperäinen asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksillä korotettuna palautetaan asukkaalle, jos hän päättää muuttaa pois asumisoikeusasunnosta.
- Suomen Rahatiedon Taloussanomilla teettämässä tutkimuksessa selvisi, että asumisoikeusasunto on asumiskustannuksiltaan edullisin sekä pitkällä että lyhyellä tähtäimellä verrattuna omistus- ja vuokra-asuntoon.
Katso myös
Uusimmat videot
