Artikkeli: Välipalakulttuuri uusi uhka koululaisten hampaille

Suomalaiset ovat yleensä tarkkoja hampaidensa terveydestä, ja päivittäinen hampaiden harjaus on tuttu rutiini monessa kodissa. Hampaita pitäisi kuitenkin hoitaa myös harjauskertojen välissä, sillä päivän aikana napsitut välipalat saattavat aiheuttaa reikiintymistä. Miten hampaiden hoito onnistuu, kun hammasharja ei ole mukana koulussa tai töissä?

Koulujen syyslukukauden alku on hyvä aika ryhtyä muistuttamaan hampaiden hoitamisen tärkeydestä. Kotona valistustehtävää hoitavat vanhemmat, ja koulussa opettajat.

Hampaiden huolellinen hoitaminen ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa, sillä purukalusto pysyy terveenä parin helpon niksin avulla.
- Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä, aamuin illoin. Aterioiden jälkeen kannattaa napata suuhunsa ksylitolipurkkaa tai – pastilleja. Tutkimusten perusteella suositellaan, että purkkaa tai pastilleja pitäisi syödä vähintään kolme kertaa päivässä, neuvoo Leafin ksylitolitiedottaja Marjatta Sandström.

Ksylitolin vaikutusta on tutkittu paljon, ja sen on todettu auttavan säännöllisesti käytettynä jo pienissä määrissä, joita esimerkiksi purkka ja pastillit sisältävät. Purkka on jo tuttu apu hampaiden hoidossa, ja nyt markkinoilla on myös erityisesti koulukäyttöön suunnattuja ksylitolipastilleja, joiden jakelu sujuu helposti ja hygieenisesti annostelijasta.
- Ksylitolipurkan ja – pastillien tehoa lisää se, että ne pysyvät suussa pitkään, Sandström toteaa.

Sokerittomatkin limsat pahaksi hampaille

Päivän aikana liian usein napsitut välipalat ovat riski hampaiden hyvinvoinnille, sillä ne käynnistävät suussa happohyökkäyksen, joka saattaa johtaa hampaiden reikiintymiseen. Happohyökkäyksen voi kuitenkin keskeyttää syömällä ksylitolipurkkaa tai – pastilleja.
- Happohyökkäyksen aiheuttaa suussa oleva Streptococcus mutans –bakteeri. Se ei pysty käyttämään ksylitolia tehokkaasti ravinnokseen, joten happohyökkäys keskeytyy, Sandström selvittää.

Reikiintymisen lisäksi hampaiden terveyttä haittaa hammaseroosio, jonka aiheuttavat happamat juomat ja ruoat. Esimerkiksi happamat limsat ovat haitallisia hampaille, vaikka niissä ei olisikaan sokeria.
- Eroosiossa ei ole bakteeritoimintaa, joten ksylitolikaan ei auta siihen. Ksylitoli vaikuttaa kuitenkin muuten positiivisesti hampaiden terveyteen.

Vaikutukset todettu suomalaisissa tutkimuksissa

Ksylitoli on luonnollinen makeuttaja, jonka vaikutuksia on tutkittu paljon etenkin Suomessa. Tutkimukset osoittavat muun muassa sen, että ksylitolilla pystytään sekä ehkäisemään hampaiden reikiintymistä että korjaamaan kiillevaurioita.
- Ksylitoliin on perehdytty Suomessa hyvin, koska sen vaikutukset hammasterveyteen löydettiin ensimmäisenä Suomessa, Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen tutkimuksessa, Marjatta Sandström kertoo.

Ensimmäinen tutkimus aloitettiin vuonna 1970. Viisi vuotta myöhemmin julkaistiin tulokset, joiden mukaan ksylitoli on ainutlaatuinen aine, jolla terveellisiä vaikutuksia hampaille. Positiiviset tulokset innostivat ksylitolin jatkotutkimuksiin sekä Suomessa että maailmalla.

Faktaa:
- Ksylitoli on luonnollinen makeutusaine, joka kuuluu sokerialkoholeihin polyoleihin. Ksylitoli on kuitenkin ainoa polyoli, jolla tiedetään olevan terveydellisiä vaikutuksia.
- Teollisesti ksylitoli valmistetaan pelkistämällä esimerkiksi koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia.
- Ksylitolilla makeutetaan esimerkiksi pastilleja ja purukumia, sillä se on hampaille terveellinen makeutusaine.
- Ksylitolin teho hampaiden hoidossa perustuu siihen, että hampaiden reikiintymistä aiheuttavat bakteerit eivät pysty tehokkaasti käyttämään sitä ravintonaan.
- Ksylitolin vaikutuksia alettiin tutkia Suomessa vuonna 1970. Positiivisten tutkimustulosten kannustamana seuraava tutkimus kohdistettiin ksylitolipurkan vaikutuksiin.
- Ksylitolipurukumia myyty Suomessa 1970-luvulta lähtien.


Artikkelin on tuottanut Leaf