Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
4.7.2008
Uudet luontoharrastukset jokamiehenoikeuksien remontin haasteena
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää luontoa huolimatta siitä, kuka omistaa käytettävän alueen. Ympäristöministeriö on kokoamassa jokamiehenoikeuksista päivitettyä versiota, jossa otetaan huomioon esimerkiksi uusien harrastusten ja luontomatkailun tuomat haasteet. Opaskirjan kirjoittaja Anne Rautiainen kertoo, miten ohjeiden kokoaminen on sujunut.
Suomessa jokamiehenoikeudet toimivat sekä maanomistajien että toisten mailla liikkuvien ohjenuorana siihen, mitä toisten omistamilla mailla saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Ympäristöministeriö on nyt kokoamassa jokamiehenoikeuksista yhtenäistä opaskirjaa, joka kerää aikaisemman hajatiedon yksiin kansiin. Projektissa ovat mukana myös metsähallitus ja MTK sekä erilaiset harrastajajärjestöt.
- Tietoja ei ole aikaisemmin koottu yhteen paikkaan, vaan tarjolla on ollut hajanaista tietoa esimerkiksi tietyn lajin harrastajilta, jotka ovat selvittäneet oikeuksiaan omalta kantiltaan. Jokamiehenoikeudet kootaan yksiin kansiin, jotta esimerkiksi viranomaiset pystyisivät toimimaan yhtenevällä tavalla ja vastaamaan sekä maanomistajien että ulkoilijoiden kysymyksiin, perustelee tekeillä olevan opaskirjan kirjoittaja, Suomen Latu ry:n metsänhoitaja Anne Rautiainen.
Tekeillä oleva opas jokamiehenoikeuksista päätyy ensimmäisenä viranomaisten käyttöön. Myöhemmin siitä on tarkoitus tehdä myös nettiversio, jota päivitetään esimerkiksi uusien lakimuutosten myötä.
- Ei ole olemassa mitään pysähtyneessä, stabiilissa tilassa olevaa jokamiehenoikeutta, joka voitaisiin museoida sellaisenaan. Aikanaan jokamiehenoikeuksiin on kuulunut myös metsästys ja kalastus, ja metsästä on saanut hakea tarvepuut reen jalaksiin. Se ei ole nykypäivää, sillä ihmiset ja maailma muuttuvat. Pysyvää on vain se, että toisen mailla ei saa aiheuttaa haittaa ja häiriötä. Jokamiehenoikeuksilla on reunaehtonsa, kuten esimerkiksi että vähäistä suurempaa haittaa ja häiriötä ei saa aiheuttaa. Reunaehtojen sisällä jokamiehenoikeudet elävät ja muuttuvat.
Ei ”vähäistä suurempaa haittaa”
Jokamiehenoikeudet kaipaavat päivitystä paitsi lakimuutosten, myös esimerkiksi uusien harrastusten ja ilmiöiden myötä. Syksyisin yleinen puheenaihe on kaupallinen sienten ja marjojen poiminta, joka kuulumisesta jokamiehenoikeuksien piiriin on ollut epäselvyyksiä.
- Sieniä ja marjoja saa poimia jokamiehenoikeuksilla myös myyntiin. Reunaehdot ovat toki olemassa: toiminnasta ei saa koitua maanomistajalle haittaa, ja pihapiireihin ei saa mennä, Rautiainen toteaa.
Erilaiset luontoharrastukset sekä uudet, ulkoiluun liittyvät lajit tuovat jokamiehenoikeuksiin uutta sisältöä. Esimerkiksi värikuulasodan luvallisuuteen ei ole selvää vastausta ja siitä kiistellään koko ajan, kun taas lumikenkäkävely kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin.
Kaupallinen matkailu ja muu vastaava toiminta tulee olemaan jokamiehenoikeuksien määrittämisessä vaikea asia.
- Lähtökohtaisesti kaupallinen toiminta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan se vaatii aina maanomistajan luvan, toteaa johtaja Markku Tornberg MTK:sta.
Syy tähän on se, että kaupallinen matkailutoiminta pääsääntöisesti sisältää haittaa aiheuttavaa toimintaa, kuten avotulen tekoa, ja vaatii siis maanomistajan luvan. Luvan kysyminen on vähintäänkin hyvien tapojen mukaista.
Rautiaisen mukaan ympäristöministeriön kanta on se, että kaupallinen matkailutoiminta on jokamiehenoikeuksien mukaista, jos siitä ei koidu ”vähäistä suurempaa haittaa”.
- Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maahan ei saa jäädä pysyviä jälkiä, toiminta ei saa aiheuttaa haittaa metsälle, eläviä puita ei saa vahingoittaa, eikä avotulta saa tehdä. Haitasta vastaa aina jokamiehenoikeuksien käyttäjä, Rautiainen kertoo.
Onko katajanmarja käpy vai marja?
Jokamiehenoikeuksia kokoava Anne Rautiainen kertoo työtä tehdessään törmänneensä myös hauskoihin yksityiskohtiin, jotka ovat sekä piristäneet että hankaloittaneet oppaan kokoamista.
- Kaikki tietävät, että sienten ja marjojen kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että niihin liittyy paljon muutakin; esimerkiksi surviaissääsken toukkien ja muurahaisen munien kerääminen on jokamiehenoikeuksien mukaista, sillä ne lasketaan samanlaisiksi luonnontuotteiksi kuin esimerkiksi marjat. Surviaissääsken toukista on olemassa myös oikeuden päätös.
Jokamiehenoikeudet myöntävät oikeuden esimerkiksi pihlajanmarjojen keräämiseen, mutta puista ei saa ottaa käpyjä. Tämä asettaa ongelman katajanmarjoja havitteleville, sillä biologisesti määriteltynä katajanmarja on käpy.
- Biologisesti määriteltynä katajanmarja on käpy, vaikka se meidän silmiimme näyttääkin marjalta.
Lisätietoja:
- Jokamiehenoikeudet ympäristöministeriön sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=249465&lan=FI
- Jokamiehenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1619&lan=fi
- Kalastusluvan voi hakea osoitteesta http://kalastuslupa.smilehouse.com
Kainalo: Kun jokamiehenoikeudet eivät riitä
Jokamiehenoikeuksilla toisen omistamalla maalla saa esimerkiksi liikkua jalan tai pyörällä, oleskella tilapäisesti, poimia marjoja, sieniä ja kukkia sekä onkia, pilkkiä ja veneillä. Sen sijaan esimerkiksi moottoriajoneuvolla ajamiseen sekä kalastukseen ja metsästykseen tarvitaan lupa joko maanomistajalta tai viranomaiselta.
Tällöin esimerkiksi matkailuyrittäjä voi vuokrata haluamansa käyttöoikeuden metsään, mikäli asiasta päästään yhteisymmärrykseen metsänomistajan kanssa.
- MTK lanseerasi viime kesänä virkistysarvokaupan toimintamallin, joka voi toimia välineenä konfliktien välttämisessä maanomistajan ja esimerkiksi matkailuyrittäjän välillä, kertoo MTK:n metsälinjan metsäasiantuntija Lea Jylhä.
- Käytännössä virkistysarvokauppa voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että saaren omistava henkilö antaa maksua vastaan matkailuyrittäjän rakentaa saareensa levähdys- tai nuotiopaikan kanoottiretkeläisiä varten.
Myös ratsastajat voivat sopia metsätien tai -polun säännöllisestä käytöstä maanomistajan kanssa. Ratsastaminen kuuluu lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksiin, mutta toisen omaisuudelle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Laajamittainen ratsastaminen poluilla yleensä aiheuttaa tällaista haittaa.
Virkistysarvokauppa tehdään maanomistajan ja virkistysarvon ostajan välillä, ja osapuolet voivat määritellä sopimuksen sisällön haluamallaan tavalla. Apua sopimuksen laatimiseen tai kustannusten arvioimiseen saa esimerkiksi paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.
Artikkelin on tuottanut MTK
Suomessa jokamiehenoikeudet toimivat sekä maanomistajien että toisten mailla liikkuvien ohjenuorana siihen, mitä toisten omistamilla mailla saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Ympäristöministeriö on nyt kokoamassa jokamiehenoikeuksista yhtenäistä opaskirjaa, joka kerää aikaisemman hajatiedon yksiin kansiin. Projektissa ovat mukana myös metsähallitus ja MTK sekä erilaiset harrastajajärjestöt.
- Tietoja ei ole aikaisemmin koottu yhteen paikkaan, vaan tarjolla on ollut hajanaista tietoa esimerkiksi tietyn lajin harrastajilta, jotka ovat selvittäneet oikeuksiaan omalta kantiltaan. Jokamiehenoikeudet kootaan yksiin kansiin, jotta esimerkiksi viranomaiset pystyisivät toimimaan yhtenevällä tavalla ja vastaamaan sekä maanomistajien että ulkoilijoiden kysymyksiin, perustelee tekeillä olevan opaskirjan kirjoittaja, Suomen Latu ry:n metsänhoitaja Anne Rautiainen.
 | |
| Kalastaminen on jokamiehenoikeuksilla sallittua, mutta vaatii asianmukaiset kalastusluvat. |
- Ei ole olemassa mitään pysähtyneessä, stabiilissa tilassa olevaa jokamiehenoikeutta, joka voitaisiin museoida sellaisenaan. Aikanaan jokamiehenoikeuksiin on kuulunut myös metsästys ja kalastus, ja metsästä on saanut hakea tarvepuut reen jalaksiin. Se ei ole nykypäivää, sillä ihmiset ja maailma muuttuvat. Pysyvää on vain se, että toisen mailla ei saa aiheuttaa haittaa ja häiriötä. Jokamiehenoikeuksilla on reunaehtonsa, kuten esimerkiksi että vähäistä suurempaa haittaa ja häiriötä ei saa aiheuttaa. Reunaehtojen sisällä jokamiehenoikeudet elävät ja muuttuvat.
Ei ”vähäistä suurempaa haittaa”
Jokamiehenoikeudet kaipaavat päivitystä paitsi lakimuutosten, myös esimerkiksi uusien harrastusten ja ilmiöiden myötä. Syksyisin yleinen puheenaihe on kaupallinen sienten ja marjojen poiminta, joka kuulumisesta jokamiehenoikeuksien piiriin on ollut epäselvyyksiä.
- Sieniä ja marjoja saa poimia jokamiehenoikeuksilla myös myyntiin. Reunaehdot ovat toki olemassa: toiminnasta ei saa koitua maanomistajalle haittaa, ja pihapiireihin ei saa mennä, Rautiainen toteaa.
Erilaiset luontoharrastukset sekä uudet, ulkoiluun liittyvät lajit tuovat jokamiehenoikeuksiin uutta sisältöä. Esimerkiksi värikuulasodan luvallisuuteen ei ole selvää vastausta ja siitä kiistellään koko ajan, kun taas lumikenkäkävely kuuluu jokamiehenoikeuksien piiriin.
Kaupallinen matkailu ja muu vastaava toiminta tulee olemaan jokamiehenoikeuksien määrittämisessä vaikea asia.
- Lähtökohtaisesti kaupallinen toiminta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan se vaatii aina maanomistajan luvan, toteaa johtaja Markku Tornberg MTK:sta.
Syy tähän on se, että kaupallinen matkailutoiminta pääsääntöisesti sisältää haittaa aiheuttavaa toimintaa, kuten avotulen tekoa, ja vaatii siis maanomistajan luvan. Luvan kysyminen on vähintäänkin hyvien tapojen mukaista.
Rautiaisen mukaan ympäristöministeriön kanta on se, että kaupallinen matkailutoiminta on jokamiehenoikeuksien mukaista, jos siitä ei koidu ”vähäistä suurempaa haittaa”.
- Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maahan ei saa jäädä pysyviä jälkiä, toiminta ei saa aiheuttaa haittaa metsälle, eläviä puita ei saa vahingoittaa, eikä avotulta saa tehdä. Haitasta vastaa aina jokamiehenoikeuksien käyttäjä, Rautiainen kertoo.
Onko katajanmarja käpy vai marja?
Jokamiehenoikeuksia kokoava Anne Rautiainen kertoo työtä tehdessään törmänneensä myös hauskoihin yksityiskohtiin, jotka ovat sekä piristäneet että hankaloittaneet oppaan kokoamista.
- Kaikki tietävät, että sienten ja marjojen kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että niihin liittyy paljon muutakin; esimerkiksi surviaissääsken toukkien ja muurahaisen munien kerääminen on jokamiehenoikeuksien mukaista, sillä ne lasketaan samanlaisiksi luonnontuotteiksi kuin esimerkiksi marjat. Surviaissääsken toukista on olemassa myös oikeuden päätös.
Jokamiehenoikeudet myöntävät oikeuden esimerkiksi pihlajanmarjojen keräämiseen, mutta puista ei saa ottaa käpyjä. Tämä asettaa ongelman katajanmarjoja havitteleville, sillä biologisesti määriteltynä katajanmarja on käpy.
- Biologisesti määriteltynä katajanmarja on käpy, vaikka se meidän silmiimme näyttääkin marjalta.
Lisätietoja:
- Jokamiehenoikeudet ympäristöministeriön sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=249465&lan=FI
- Jokamiehenoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1619&lan=fi
- Kalastusluvan voi hakea osoitteesta http://kalastuslupa.smilehouse.com
Kainalo: Kun jokamiehenoikeudet eivät riitä
Jokamiehenoikeuksilla toisen omistamalla maalla saa esimerkiksi liikkua jalan tai pyörällä, oleskella tilapäisesti, poimia marjoja, sieniä ja kukkia sekä onkia, pilkkiä ja veneillä. Sen sijaan esimerkiksi moottoriajoneuvolla ajamiseen sekä kalastukseen ja metsästykseen tarvitaan lupa joko maanomistajalta tai viranomaiselta.
Tällöin esimerkiksi matkailuyrittäjä voi vuokrata haluamansa käyttöoikeuden metsään, mikäli asiasta päästään yhteisymmärrykseen metsänomistajan kanssa.
- MTK lanseerasi viime kesänä virkistysarvokaupan toimintamallin, joka voi toimia välineenä konfliktien välttämisessä maanomistajan ja esimerkiksi matkailuyrittäjän välillä, kertoo MTK:n metsälinjan metsäasiantuntija Lea Jylhä.
- Käytännössä virkistysarvokauppa voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että saaren omistava henkilö antaa maksua vastaan matkailuyrittäjän rakentaa saareensa levähdys- tai nuotiopaikan kanoottiretkeläisiä varten.
Myös ratsastajat voivat sopia metsätien tai -polun säännöllisestä käytöstä maanomistajan kanssa. Ratsastaminen kuuluu lähtökohtaisesti jokamiehenoikeuksiin, mutta toisen omaisuudelle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa. Laajamittainen ratsastaminen poluilla yleensä aiheuttaa tällaista haittaa.
Virkistysarvokauppa tehdään maanomistajan ja virkistysarvon ostajan välillä, ja osapuolet voivat määritellä sopimuksen sisällön haluamallaan tavalla. Apua sopimuksen laatimiseen tai kustannusten arvioimiseen saa esimerkiksi paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä.
Artikkelin on tuottanut MTK
Katso myös
Uusimmat videot
