Arki
Takaisin
Takaisin
Artikkeli: Unta voi tukea omilla elintavoilla ja työtä kehittämällä
31.10.2008
Virkeä ja hyvin nukkunut ihminen on tehokas ja tarkkaavainen työntekijä. Hyvät yöunet eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyys, vaan esimerkiksi yksityiselämän tai työasioiden ongelmista kumpuava stressi saattaa heikentää unen laatua. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallinen kertoo, miksi riittävä lepo on tärkeää sekä toimintakyvyn että terveyden kannalta.
Työikäisten ihmisten huonon unen ja unihäiriöiden syynä ovat usein työstressi tai epäsäännölliset elämäntavat. Unen laatu ja määrä voivat heiketä myös perhe-elämän ongelmien vuoksi. Esimerkiksi parisuhdeongelmien, avioeron tai sairauksien aiheuttama stressi heikentää unta. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan tyypillisin nukkumista haittaava tekijä ovat pienet lapset, jotka valvottavat vanhempiaan.
- Siinä elämänvaiheessa vanhemmat kärsivät univajeesta jatkuvasti, sekä työpäivinä että viikonloppuisin. Tämän on varmasti vielä nykyäänkin naisille kovempi rasitus kuin miehille, sillä he valvovat lasten kanssa enemmän.
Unen tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset syyt. Noin 90 prosenttia työikäisistä tarvitsee vuorokauden aikana 7-9 tuntia unta, kun taas loput 10 prosenttia joko pärjäävät vähemmällä unella tai tarvitsevat enemmän aikaa nukkumiseen.
- Unen laatu heikkenee jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta sillä ei ole kovinkaan isoja vaikutuksia vireyteen ja toimintakykyyn. Tyypillisimmin muutokset liittyvät siihen, että ihmiselle tulee iän myötä joku sairaus tai häiriö, joka alkaa haitata unta, Sallinen toteaa.
Vuorotyöläisille tarpeeksi aikaa nukkua
Mikael Sallinen toivoo työnantajilta joustavuutta työntekijöiden elämäntilanteiden ja niistä johtuvien unihäiriöiden huomioimisessa. Työnantaja on ratkaisevassa roolissa myös siinä tapauksessa, jos uniongelmat johtuvat työstä ja sen aiheuttamasta stressistä.
- Jos unihäiriöt johtuvat työstä, työlle on tehtävä jotain. Unettomuusoireiden riski on vähäinen, kun työn vaatimukset ja työntekijän omat voimavarat ovat sopusoinnussa, työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, ja työpaikalla on hyvä tukiverkosto. Myös hyvin järjestetty vuorotyömalli auttaa unettomuusoireiden vähentämisessä.
Työntekijä on itse vastuussa siitä, että hän käyttää riittävästi aikaa nukkumiseen. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan työnantajan on kuitenkin varmistettava etenkin vuorotyössä, että työajat mahdollistavat riittävän pitkät unijaksot. Turvallisuuskriittisillä aloilla, joilla vireys ja toimintakyky ovat oleellisia työnteossa, unihäiriöiden kontrollointi työterveyshuollossa on tärkeää.
Huonosti nukutut yöt häiritsevät työtä
Liian lyhyet yöunet ja erilaiset unihäiriöt vaikuttavat työntekijän jaksamiseen töissä. Väsymys saattaa heikentää keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muistivaikeuksia ja ongelmia hahmottaa isoja asiakokonaisuuksia.
- Unen puute on työturvallisuusriski, sillä väsymyksen myötä toimintakyky heikkenee. Univaje vaikuttaa muun muassa ihmisen tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oman toiminnan ohjaamiseen monimutkaisissa tilanteissa. Sitä kautta sattuu enemmän virheitä, jotka altistavat työtapaturmille. Vuorotyö sekä unen häiriintyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä kuolemaan johtavissa työtapaturmissa.
Univaje on myös terveysriski, sillä väsymys vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan, immuunivasteeseen, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Sitä kautta väsymys vaikuttaa epäedullisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijöihin.
Tiesitkö, että...
Suomalaisten yöuni on lyhentynyt 70-luvulta 20 minuutilla
Yhteiskunta muuttuu paljon nopeammin kuin ihmiselle satojen tuhansien vuosien aikana muotoutuneet psykofysiologiset ominaisuudet. Epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet ja päivätyö vähentynyt. Epäsäännölliset työajat ovat yhdessä työstressin kanssa kroonisen univajeen yleisimmät syyt.
Väestötasolla unen pituus on lyhentynyt vain 20 minuutilla 70-luvulta 2000-luvulle, mutta luultavasti luku on työssä olevilla suurempi. Lisäksi unettomuus on lisääntynyt työssä olevilla. Poikkeavat työajat eivät ole kovin paljon lisääntyneet, paitsi hoitoalalla ja ammattiliikenteen parissa, joissa työaikoja tulisi kehittää.
Tietyt työn piirteet ovat yhteydessä unihäiriöihin. Esimerkiksi it-alalla tärkeimmät tekijät, jotka liittyivät sekä univelkaan että unettomuuteen, olivat vähäiset oman työn hallintamahdollisuudet, puutteellinen esimiestuki, huonot kehittymismahdollisuudet työssä ja toisaalta työn suuri merkitys itselle elämässä.
Terveysvinkki www.ttl.fi/terveysvinkki
Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.ttl.fi/ttt
TTL-Kirjakauppa www.ttl.fi/kirjakauppa
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Työikäisten ihmisten huonon unen ja unihäiriöiden syynä ovat usein työstressi tai epäsäännölliset elämäntavat. Unen laatu ja määrä voivat heiketä myös perhe-elämän ongelmien vuoksi. Esimerkiksi parisuhdeongelmien, avioeron tai sairauksien aiheuttama stressi heikentää unta. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan tyypillisin nukkumista haittaava tekijä ovat pienet lapset, jotka valvottavat vanhempiaan.
- Siinä elämänvaiheessa vanhemmat kärsivät univajeesta jatkuvasti, sekä työpäivinä että viikonloppuisin. Tämän on varmasti vielä nykyäänkin naisille kovempi rasitus kuin miehille, sillä he valvovat lasten kanssa enemmän.
Unen tarve on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muun muassa perinnölliset syyt. Noin 90 prosenttia työikäisistä tarvitsee vuorokauden aikana 7-9 tuntia unta, kun taas loput 10 prosenttia joko pärjäävät vähemmällä unella tai tarvitsevat enemmän aikaa nukkumiseen.
- Unen laatu heikkenee jonkin verran ikääntymisen myötä, mutta sillä ei ole kovinkaan isoja vaikutuksia vireyteen ja toimintakykyyn. Tyypillisimmin muutokset liittyvät siihen, että ihmiselle tulee iän myötä joku sairaus tai häiriö, joka alkaa haitata unta, Sallinen toteaa.
Vuorotyöläisille tarpeeksi aikaa nukkua
Mikael Sallinen toivoo työnantajilta joustavuutta työntekijöiden elämäntilanteiden ja niistä johtuvien unihäiriöiden huomioimisessa. Työnantaja on ratkaisevassa roolissa myös siinä tapauksessa, jos uniongelmat johtuvat työstä ja sen aiheuttamasta stressistä.
- Jos unihäiriöt johtuvat työstä, työlle on tehtävä jotain. Unettomuusoireiden riski on vähäinen, kun työn vaatimukset ja työntekijän omat voimavarat ovat sopusoinnussa, työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä, ja työpaikalla on hyvä tukiverkosto. Myös hyvin järjestetty vuorotyömalli auttaa unettomuusoireiden vähentämisessä.
Työntekijä on itse vastuussa siitä, että hän käyttää riittävästi aikaa nukkumiseen. Työterveyslaitoksen tutkija Mikael Sallisen mukaan työnantajan on kuitenkin varmistettava etenkin vuorotyössä, että työajat mahdollistavat riittävän pitkät unijaksot. Turvallisuuskriittisillä aloilla, joilla vireys ja toimintakyky ovat oleellisia työnteossa, unihäiriöiden kontrollointi työterveyshuollossa on tärkeää.
Huonosti nukutut yöt häiritsevät työtä
Liian lyhyet yöunet ja erilaiset unihäiriöt vaikuttavat työntekijän jaksamiseen töissä. Väsymys saattaa heikentää keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muistivaikeuksia ja ongelmia hahmottaa isoja asiakokonaisuuksia.
- Unen puute on työturvallisuusriski, sillä väsymyksen myötä toimintakyky heikkenee. Univaje vaikuttaa muun muassa ihmisen tarkkaavaisuuteen, muistiin ja oman toiminnan ohjaamiseen monimutkaisissa tilanteissa. Sitä kautta sattuu enemmän virheitä, jotka altistavat työtapaturmille. Vuorotyö sekä unen häiriintyminen ovat merkittäviä riskitekijöitä kuolemaan johtavissa työtapaturmissa.
Univaje on myös terveysriski, sillä väsymys vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan, immuunivasteeseen, hormonitoimintaan ja autonomiseen hermostoon. Sitä kautta väsymys vaikuttaa epäedullisesti sydän- ja verisuonisairauksien ja aikuistyypin diabeteksen riskitekijöihin.
Tiesitkö, että...
Suomalaisten yöuni on lyhentynyt 70-luvulta 20 minuutilla
Yhteiskunta muuttuu paljon nopeammin kuin ihmiselle satojen tuhansien vuosien aikana muotoutuneet psykofysiologiset ominaisuudet. Epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet ja päivätyö vähentynyt. Epäsäännölliset työajat ovat yhdessä työstressin kanssa kroonisen univajeen yleisimmät syyt.
Väestötasolla unen pituus on lyhentynyt vain 20 minuutilla 70-luvulta 2000-luvulle, mutta luultavasti luku on työssä olevilla suurempi. Lisäksi unettomuus on lisääntynyt työssä olevilla. Poikkeavat työajat eivät ole kovin paljon lisääntyneet, paitsi hoitoalalla ja ammattiliikenteen parissa, joissa työaikoja tulisi kehittää.
Tietyt työn piirteet ovat yhteydessä unihäiriöihin. Esimerkiksi it-alalla tärkeimmät tekijät, jotka liittyivät sekä univelkaan että unettomuuteen, olivat vähäiset oman työn hallintamahdollisuudet, puutteellinen esimiestuki, huonot kehittymismahdollisuudet työssä ja toisaalta työn suuri merkitys itselle elämässä.
Terveysvinkki www.ttl.fi/terveysvinkki
Työ Terveys Turvallisuus -lehti www.ttl.fi/ttt
TTL-Kirjakauppa www.ttl.fi/kirjakauppa
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Takaisin
