Suomalainen avoimuus voi hämmentää monikansallisissa yrityksissä

Viestiminen vieraalla kielellä on nykypäivää kansainvälisissä yrityksissä. Käytetyllä kielellä on kuitenkin yllättävän vähän vaikutusta viestinnän onnistumiseen, ja suurimmat haasteet löytyvätkin erilaisista monikansallisen yrityksen sisäisistä käytänteistä ja kulttuureista. Suomen Akatemian Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmassa tutkitaan, miten viestintä sujuu kansainvälisissä yrityksissä, joissa työkielenä on kaikille vieras kieli, englanti.

Yhä useampi suomalaisyritys toimii kansainvälisillä kentillä, mikä tuo uudenlaisia haasteita myös sisäiseen viestintään. Kansainvälinen henkilöstö puhuu keskenään usein englantia, joka yleensä on vieras kieli kaikille. Kielitaitoon liittyviä ongelmia suurempi haaste ovat kuitenkin työntekijöiden monikulttuuriset taustat , jotka antavat viestintään erilaiset lähtökohdat.

- Työntekijöillä saattaa olla erilaiset näkemykset esimerkiksi viestinnän avoimuudesta tai yrityksen sisäisestä hierarkiasta, toteaa professori Mirjaliisa Charles, joka johtaa viestinnän rooleja kansainvälisissä yrityksissä käsittelevää tutkimushanketta. Hanke on osa Suomen Akatemian Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelmaa.

- Suomalaiset ovat tottuneet avoimeen viestintään ja tiedon jakamiseen. Kun suomalainen yritys viestii intranetin tai muun teknisen välineen kautta, tieto menee ympäri maailmaa kaikille yrityksen hierarkiatasoilla oleville. Se saattaa olla ongelma monissa maissa, joissa ei ole totuttu siihen, että esimerkiksi esimies ja alaiset saavat jonkin tiedon yhtä aikaa.

Suomen Akatemian rahoittamassa Liike2–tutkimusohjelmassa erityishuomion kohteena on englanninkielinen viestintä tilanteissa, joissa englanti ei ole kummankaan osapuolen oma äidinkieli. Globaalisti toimivissa yrityksissä englantia käytetään päivittäisessä toiminnassa lähes yhtä paljon kuin äidinkieltä.

Yrityksen sisäiset kulttuurit huomioitava

Professori Charlesin mukaan ongelmat toisten ymmärtämisessä voivat johtua kansallisten kulttuurierojen lisäksi myös erilaisista ammatillisista kulttuureista. Monikansallisissa yrityksissä työntekijät samaistuvat lähityöympäristöönsä, työyksikköönsä tai jopa yritykseen.
- Kokoukset käydään englanniksi, jos paikalla on eri maista tulevia henkilöitä. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä tiedä, mistä maista kyseiset henkilöt ovat kotoisin. Kansalliset kulttuurit ovat vähemmässä asemassa, ja niiden sijaan tulee ammattiryhmien välisiä kulttuurieroja, Mirjaliisa Charles sanoo.

Asiantuntijaryhmien jaetussa tiedossa voi olla juopia, sillä eri ryhmät tietävät ja olettavat eri asioita. Tämä tapahtuu myös monikulttuurisissa ryhmissä.

- Esimerkiksi tekninen porukka ymmärtää toisiaan mainiosti huolimatta siitä, mistä maista työntekijät ovat kotoisin. Mutta kun joukkoon tulee joku markkinointihenkilö, erilaisten asiantuntijaryhmien väliset erot tulevat näkyviin. Yksi ryhmä puhuu aidasta ja toinen aidanseipäästä. Näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota, jotta viestintä onnistuisi.

Kielitaito osa viestintää, viestintä osa liiketoimintaa

Tutkimuksessa on selvinnyt, että käytetyllä kielellä on hyvin vähän vaikutusta puhumisen ymmärtämiseen ja viestintään.

- Englanninkielisessä viestinnässä tapahtuu samoja asioita kuin äidinkielisessäkin viestinnässä. Me annamme informaatiota, luomme suhteita, verkostoidumme ja luomme omakuvaa. Yrityksen kannalta tapahtuu yksinkertaisesti se, että tehdään bisnestä, mikä ei onnistu ilman yhteistä kieltä, toteaa professori Mirjaliisa Charles.

- Viestiminen vieraalla kielellä on joillekin vähän vaikeampaa ja joillekin helpompaa. Paras englanninpuhuja ei kuitenkaan välttämättä ole paras viestijä tai liikeneuvottelija, sillä kielitaito on aina vain yksi osa viestintää ja liiketoiminta-osaamista.

Charlesin mukaan viime aikoina on tapahtunut selkeä muutos ihmisten asennoitumisessa viestintään. Aikaisemmin viestintä pidettiin erillään muusta toiminnasta, ensin tehtiin bisnestä ja vasta sitten viestittiin.

- Kyselytutkimuksemme mukaan viestintää pidetään aivan olennaisena osana liiketoimintaosaamista. Kyselyyn on osallistunut tähän mennessä 1000 vastaajaa, ja tutkimus on vielä kesken.

Faktaa:

- Suomen Akatemian Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelman Does business know how? -hankkeessa tutkitaan viestinnän roolia kansainvälisten yritysten liiketoimintaosaamisessa.
- Käytännön tavoitteena on löytää ja kuvata ominaisuuksia, joita yrityksissä pidetään tehokkaana viestintänä. Yritysten edustajien näkemyksiä tehokkaasta viestinnästä verrataan todelliseen viestintään.
- Erityishuomion kohteena on englanninkielinen viestintä tilanteissa, joissa englanti on vieras kieli molemmille osapuolille.
- Tutkimushanke jakautuu viiteen osaprojektiin, joissa tutkitaan ’tehokkaan viestinnän’ käsitettä, intranetin merkitystä, väärinkäsitysten syntymistä ja päätöksen tekoa yritysten sisäisissä kokouksissa, sijoittajille suunnattuja kansainvälisiä esityksiä, sekä globalisoitumisen ongelmia viestinnän kannalta.




Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia.