Suuri osa kotien energiasta tulee jatkossa metsästä

Hallituksen tavoitteena on lisätä runsaasti biopohjaisten energialähteiden käyttöä. Tavoitteiden saavuttamisessa Suomessa hyvin perinteisellä puulla on huomattava merkitys. Puu on erittäin ympäristöystävällinen energianlähde. Raaka-ainetta tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeeksi, kysymys kuuluukin: Riittävätkö resurssit sen korjaamiseen?

Suomalaiset ovat ahkeria käyttämään puuta kodin lämmityksessä. Energiapuuta käytetään Suomessa vuosittain noin kymmenen miljoonaa kuutiota, josta kotitarvekäytön osuus on yli puolet, eli noin kuusi miljoonaa kuutiota. Jäljelle jäävä neljä miljoonaa kuutiota energiapuuta menee muun muassa lämpökeskuksille ja -voimaloille lämmön- ja sähköntuotantoon.

Suurin osa puulämmitystä käyttävistä suomalaisista korjaa polttopuunsa omasta metsästään.
- Kun puhutaan polttopuun kotitarvekäytöstä, taustalla on usein puun käytön perinne. Siihen liittyvät myös metsänhoidolliset toimenpiteet, sillä kotitarpeeseen käytetään yleensä taimikon raivauksen yhteydessä kertyvää puuta, sekä sellaista puuta, joka ei olisi täyttänyt teollisuuspuun mitta- ja laatuvaatimuksia, kertoo MTK:n metsälinjan osastopäällikkö Pekka Airaksinen.

Kaupallisille polttopuumarkkinoille on Airaksisen mukaan kuitenkin tarvetta etenkin vapaa-ajan asunnoissa, joissa takkatuli on sekä tunnelmantuoja että lämmönlähde.

Puulla iso osuus bioenergian lisäyksessä

Biopohjaisten energianlähteiden käyttöä pyritään lisäämään jatkossa entistä enemmän. Hallitus kaavailee ilmasto- ja energiapolitiikalle tavoitetta, jonka mukaan bioenergian käytön osuutta koko energiatuotannosta pitäisi lisätä nykyisestä 26 prosentista 36 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet pohjautuvat EU:n energiapakettiin, joka valmistui tammikuussa.

Tavoitteet asettavat suuria odotuksia muun muassa peltobiomassan, biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden lisäämiselle, joiden määrä olisi tarkoitus kuusinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Myös puuenergian käyttö pyritään kaksinkertaistamaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna.



- Biopolttoaineet soveltuvat niin lämmön, sähkön kuin polttoaineenkin tuotantoon. Niiden osuuden kasvattaminen on melkoinen ponnistus. Metsäenergia tulee olemaan siinä ratkaisevassa asemassa, sillä sen osuutta kokonaisenergiasta on tarkoitus kasvattaa 20 prosentista 27 prosenttiin, Airaksinen toteaa.

Bioenergian lisäystavoitteissa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää. Tähän tavoitteeseen päästään vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn käyttöä. Sähkö- ja öljylämmitystä pyritään vähentämään kolmanneksella, ja lämmittämään uudet kiinteistöt sen sijaan pelleteillä, hakkeella, biopolttoöljyllä ja biokaukolämmöllä.

Riittävätkö resurssit puun korjaamiseen?

Vaikka metsäenergian käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, se ei välttämättä suju tänä päivänä täysin ongelmitta. MTK:n metsälinjan osastopäällikkö Pekka Airaksinen pitää energiapuun lisäämistä kymmenestä miljoonasta kuutiosta 25 miljoonaan kuutioon realistisena tavoitteena raaka-ainevarojen suhteen. Puun saaminen metsästä käyttövalmiiksi saattaa kuitenkin asettaa haasteita.

 

Biopohjaisten energianlähteiden käyttöä pyritään lisäämään jatkossa entistä enemmän. Hallitus kaavailee ilmasto- ja energiapolitiikalle tavoitetta, jonka mukaan bioenergian käytön osuutta koko energiatuotannosta pitäisi lisätä nykyisestä 26 prosentista 36 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet pohjautuvat EU:n energiapakettiin, joka valmistui tammikuussa.


Tavoitteet asettavat suuria odotuksia muun muassa peltobiomassan, biokaasun ja kierrätyspolttoaineiden lisäämiselle, joiden määrä olisi tarkoitus kuusinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Myös puuenergian käyttö pyritään kaksinkertaistamaan nykyiseen tilanteeseen verrattuna.



- Biopolttoaineet soveltuvat niin lämmön, sähkön kuin polttoaineenkin tuotantoon. Niiden osuuden kasvattaminen on melkoinen ponnistus. Metsäenergia tulee olemaan siinä ratkaisevassa asemassa, sillä sen osuutta kokonaisenergiasta on tarkoitus kasvattaa 20 prosentista 27 prosenttiin, Airaksinen toteaa.

Bioenergian lisäystavoitteissa on kyse siitä, että hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää. Tähän tavoitteeseen päästään vähentämällä fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn käyttöä. Sähkö- ja öljylämmitystä pyritään vähentämään kolmanneksella, ja lämmittämään uudet kiinteistöt sen sijaan pelleteillä, hakkeella, biopolttoöljyllä ja biokaukolämmöllä.

Riittävätkö resurssit puun korjaamiseen?

Vaikka metsäenergian käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, se ei välttämättä suju tänä päivänä täysin ongelmitta. MTK:n metsälinjan osastopäällikkö Pekka Airaksinen pitää energiapuun lisäämistä kymmenestä miljoonasta kuutiosta 25 miljoonaan kuutioon realistisena tavoitteena raaka-ainevarojen suhteen. Puun saaminen metsästä käyttövalmiiksi saattaa kuitenkin asettaa haasteita.

- Energiapuuna käytetään muun muassa latvusmassaa, kantoja sekä nuoren metsän kunnostuksesta saatavaa materiaalia. Puuraaka-ainetta on saatavilla, mutta sen korjaaminen edellyttää sekä osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä että sopivaa korjuukalustoa. Nykyinen korjuukalusto on suunniteltu pääasiassa päätehakkuisiin ja uudistushakkuukohteisiin, ja se on usein myös liian järeää energiapuun korjaamiseen.

Energiapuun käytön lisääminen vaatii myös toimivia kanavia kaukokuljetukseen sekä tehokasta varastointimenetelmää. Metsänomistajan näkökulmasta katsottuna kaivataan myös selkeyttä energiapuun mittaukseen ja hinnoitteluun, johon on tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä.

- Tavoitteena on, että varastolle haketusta ja kuljetusta varten korjatun energiapuun määrä ja hinta pystyttäisiin määrittelemään kiintokuutioittain samalla tavalla kuin kuitu- ja tukkipuukaupassakin. Kun käytössä on yhtenäiset mittausmenetelmät, pystytään tarkemmin hahmottamaan, miten markkinatalous toimii energiapuukaupassa.


Näin käytät polttopuita oikein

- Tuoreesta puusta noin puolet on vettä, joten poltettavaksi tarkoitettu puu kannattaa kuivata ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta paremmin, palaminen on tehokkaampaa, päästöt ovat pienempiä ja lämmitysteho on parempi.

- Polttopuun varastoinnissa on tärkeää säilyttää kuivat puut kuivina, sillä oikeanlainen säilytys estä home- ja sienikasvuston syntymisen puuhun.

- Hyvä paikka polttopuiden säilytykseen on erillinen pilkevarasto. Puun säilyttämiselle sisätiloissa, kattilahuoneessa, autotallissa ja polttoainevarastossa on olemassa rajoitukset paloturvallisuuden vuoksi. Esimerkiksi sisätiloissa saa säilyttää enintään 0,5 kuutiota puuta, kun taas autotallissa ei saa olla yhtä aikaa polttopuita ja moottoriajoneuvoa.

- Jos polttopuita säilytetään ulkona, ne kannattaa suojata sekä sateelta että maasta tulevalta kosteudelta. Puita ei kannata pinota tai suojata niin tiiviisti, että ne eivät tuuletu vaan homehtuvat.

- Polttopuita ei kannata kasata tulisijaan niin tiiviisti, että ilma ei pääse kiertämään. Puut pitäisi sytyttää tulisijaan pinottujen puiden keski- ja yläosasta. Kuiva tuohi ja sanomalehtipaperi ovat parhaita sytykkeitä.

- Tulisija täytyy muistaa pitää kunnossa muun muassa ottamalla säännöllisesti tuhkat pois sekä tarkastuttamalla savuhormin ja tulisijan kunto nuohoojalla.


Artikkelin on tuottanut MTK