Elämä
Takaisin
Takaisin
Artikkeli: Suomen yksityiset oppilaitokset eivät ole elitistisiä laitoksia - opetusta peruskoulusta ammattikorkeaan
22.10.2008
Sanapari ”yksityinen oppilaitos” herättää usein mielikuvan elitistisistä kouluista, joiden oppilaat ovat rikkaiden perheiden lapsia. Suomessa yksityiset oppilaitokset toimivat kuitenkin samojen periaatteiden mukaan kuin kunnallisetkin koulut.
- Suomen vanhimmat yksityiset oppilaitokset on perustettu 1800-luvulla. Niiden taustavoimina on ollut aktiivisia henkilöitä, jotka ovat huomanneet koulutuksen tarpeen. Myös ammattikunnan tarpeeseen on perustettu joitakin oppilaitoksia, esimerkiksi Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto, kertoo Yksityisen Opetusalan Liiton toimitusjohtaja Nina Pärssinen.
Suomessa toimii tällä hetkellä kolmisensataa yksityistä oppilaitosta, jotka antavat opetusta eri koulutusasteilla peruskoulusta ammattikorkeakouluihin asti. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa Helsingin Uusi Yhteiskoulu, Seurakuntaopisto, Tampereen talouskoulu, Siikaranta-opisto, Lahden konservatorio ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Yksityinen opetusala on myös merkittävä työllistäjä, sillä Yksityisen Opetusalan Liiton jäseninä olevissa oppilaitoksissa työskentelee tällä hetkellä noin 15000 työntekijää sekä opettajina että muissa työtehtävissä.
Opetussuunnitelmat kuten kunnallisissakin
Noin 15 prosenttia Suomen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista käy yksityisen koulutuksen järjestäjän oppilaitosta. Peruskoulupuolella noin kaksi prosenttia oppilaista saa opetuksensa yksityisessä oppilaitoksessa. Eniten yksityisiä oppilaitoksia on kansan-, musiikki- ja urheiluopistoissa.
- Yksityisten opistojen määrään vaikuttavat historialliset syyt, sillä esimerkiksi kansanopistot perustettiin yksityiseltä pohjalta noin sata vuotta sitten, Pärssinen kertoo.
Nina Pärssinen kumoaa mielikuvan suomalaisista yksityiskouluista amerikkalais- tai brittityylisinä eliittikouluina, joissa ”paremman kansanosan” lapset opiskelevat kalliilla lukukausimaksuilla.
- Yksityisissä oppilaitoksissa on samat opetussuunnitelmat ja –järjestelmät kuin kunnallisissakin kouluissa. Lukukausimaksuja ei ole, vaan toiminta rahoitetaan opetusministeriöstä tulevilla valtionosuuksilla. Tällaista luvanvaraista koulutusta ei voi Suomessa järjestää taloudellisen voiton toivossa, sillä rahoitusperiaatteet ovat samanlaiset, oli koulutuksen järjestäjänä sitten yksityinen taho tai kunta.
Valtionosuudet suoraan opetukseen
Käytännön opiskelu yksityisissä oppilaitoksissa ei eroa kunnallisissa kouluissa opiskelusta, sillä opetussuunnitelmat ja tutkinnot ovat samat. Kuten kunnallisellakin puolella, myös yksityisissä peruskouluissa kouluruokailu, koulukirjat ja opiskelumateriaalit ovat maksuttomia.
- Suurin eroavaisuus yksityisissä oppilaitoksissa on se, että valtiolta saatavat valtionosuudet käytetään kokonaan opetuksen järjestämiseen, koska raha tulee suoraan koululle. Myös oppilaiden vanhemmilla on suoremmat vaikutusmahdollisuudet resurssien kohdentamiseen, kuvailee Yksityisen Opetusalan Liiton toimitusjohtaja Nina Pärssinen.
Yksityiset oppilaitokset eroavat kunnallisista kouluista myös hallintonsa osalta, sillä yksityisellä puolella päätökset tehdään oppilaitoksissa.
- Hallinto on usein pieni ja matala, ja se näkyy sekä opettajille että oppilaille käytännössä joustavana ja notkeana toimintana.
Faktaa:
- Yksityisen Opetusalan Liitto on yksityisten koulutuksen järjestäjien työmarkkinapoliittinen ja elinkeinopoliittinen edunvalvoja, joka perustettiin vuonna 1993.
- Liittoon kuuluu lähes 300 yksityistä oppilaitosta, muun muassa peruskouluja ja lukiota, ammatillisia oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja. Lisäksi jäsenenä on vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksia, kuten esimerkiksi kansanopistoja, urheiluopistoja ja musiikkioppilaitoksia. Jäsenien palveluksessa on noin 15000 työntekijää.
- Yksityinen oppilaitos on yksityisoikeudellisen yhteisön, yhdistyksen, säätiön tai osakeyhtiön ylläpitämä oppilaitos. Yksityinen oppilaitos on lähes aina syntynyt kansalaisaktiivisuuden seurauksena, ammattikunnan tai elinkeinoelämän tarpeesta tai samoin ajattelevien ihmisten ideologisten tai aatteellisten tavoitteiden pohjalta.
- Toiminta rahoitetaan valtionosuuksilla eikä esimerkiksi lukukausimaksuja peritä muutamaa luvanvaraista poikkeusta lukuun ottamatta. Koulutustehtävän mukaisesti esimerkiksi taiteen perusopetuksessa, kuten esimerkiksi musiikkiopistoissa, voidaan periä kohtuullisia maksuja siitä riippumatta, onko koulutuksenjärjestäjä yksityinen tai kunnallinen.
- Yksityisten oppilaitosten osuus koulutuksesta vaihtelee oppilaitosryhmittäin. Esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista noin 15 prosenttia opiskelee yksityisessä oppilaitoksessa ja lähes kaikki urheiluopistot ja kansanopistot toimivat yksityiseltä pohjalta.
- Yksityiset oppilaitokset noudattavat samaa lainsäädäntöä ja samoja opetussuunnitelman perusteita kuin kunnalliset koulutuksen järjestäjät.
Artikkelin on tuottanut Yksityisen Opetusalan Liitto
- Suomen vanhimmat yksityiset oppilaitokset on perustettu 1800-luvulla. Niiden taustavoimina on ollut aktiivisia henkilöitä, jotka ovat huomanneet koulutuksen tarpeen. Myös ammattikunnan tarpeeseen on perustettu joitakin oppilaitoksia, esimerkiksi Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto, kertoo Yksityisen Opetusalan Liiton toimitusjohtaja Nina Pärssinen.
Suomessa toimii tällä hetkellä kolmisensataa yksityistä oppilaitosta, jotka antavat opetusta eri koulutusasteilla peruskoulusta ammattikorkeakouluihin asti. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa Helsingin Uusi Yhteiskoulu, Seurakuntaopisto, Tampereen talouskoulu, Siikaranta-opisto, Lahden konservatorio ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Yksityinen opetusala on myös merkittävä työllistäjä, sillä Yksityisen Opetusalan Liiton jäseninä olevissa oppilaitoksissa työskentelee tällä hetkellä noin 15000 työntekijää sekä opettajina että muissa työtehtävissä.
Opetussuunnitelmat kuten kunnallisissakin
Noin 15 prosenttia Suomen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista käy yksityisen koulutuksen järjestäjän oppilaitosta. Peruskoulupuolella noin kaksi prosenttia oppilaista saa opetuksensa yksityisessä oppilaitoksessa. Eniten yksityisiä oppilaitoksia on kansan-, musiikki- ja urheiluopistoissa.
- Yksityisten opistojen määrään vaikuttavat historialliset syyt, sillä esimerkiksi kansanopistot perustettiin yksityiseltä pohjalta noin sata vuotta sitten, Pärssinen kertoo.
Nina Pärssinen kumoaa mielikuvan suomalaisista yksityiskouluista amerikkalais- tai brittityylisinä eliittikouluina, joissa ”paremman kansanosan” lapset opiskelevat kalliilla lukukausimaksuilla.
- Yksityisissä oppilaitoksissa on samat opetussuunnitelmat ja –järjestelmät kuin kunnallisissakin kouluissa. Lukukausimaksuja ei ole, vaan toiminta rahoitetaan opetusministeriöstä tulevilla valtionosuuksilla. Tällaista luvanvaraista koulutusta ei voi Suomessa järjestää taloudellisen voiton toivossa, sillä rahoitusperiaatteet ovat samanlaiset, oli koulutuksen järjestäjänä sitten yksityinen taho tai kunta.
Valtionosuudet suoraan opetukseen
Käytännön opiskelu yksityisissä oppilaitoksissa ei eroa kunnallisissa kouluissa opiskelusta, sillä opetussuunnitelmat ja tutkinnot ovat samat. Kuten kunnallisellakin puolella, myös yksityisissä peruskouluissa kouluruokailu, koulukirjat ja opiskelumateriaalit ovat maksuttomia.
- Suurin eroavaisuus yksityisissä oppilaitoksissa on se, että valtiolta saatavat valtionosuudet käytetään kokonaan opetuksen järjestämiseen, koska raha tulee suoraan koululle. Myös oppilaiden vanhemmilla on suoremmat vaikutusmahdollisuudet resurssien kohdentamiseen, kuvailee Yksityisen Opetusalan Liiton toimitusjohtaja Nina Pärssinen.
Yksityiset oppilaitokset eroavat kunnallisista kouluista myös hallintonsa osalta, sillä yksityisellä puolella päätökset tehdään oppilaitoksissa.
- Hallinto on usein pieni ja matala, ja se näkyy sekä opettajille että oppilaille käytännössä joustavana ja notkeana toimintana.
Faktaa:
- Yksityisen Opetusalan Liitto on yksityisten koulutuksen järjestäjien työmarkkinapoliittinen ja elinkeinopoliittinen edunvalvoja, joka perustettiin vuonna 1993.
- Liittoon kuuluu lähes 300 yksityistä oppilaitosta, muun muassa peruskouluja ja lukiota, ammatillisia oppilaitoksia ja ammattikorkeakouluja. Lisäksi jäsenenä on vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksia, kuten esimerkiksi kansanopistoja, urheiluopistoja ja musiikkioppilaitoksia. Jäsenien palveluksessa on noin 15000 työntekijää.
- Yksityinen oppilaitos on yksityisoikeudellisen yhteisön, yhdistyksen, säätiön tai osakeyhtiön ylläpitämä oppilaitos. Yksityinen oppilaitos on lähes aina syntynyt kansalaisaktiivisuuden seurauksena, ammattikunnan tai elinkeinoelämän tarpeesta tai samoin ajattelevien ihmisten ideologisten tai aatteellisten tavoitteiden pohjalta.
- Toiminta rahoitetaan valtionosuuksilla eikä esimerkiksi lukukausimaksuja peritä muutamaa luvanvaraista poikkeusta lukuun ottamatta. Koulutustehtävän mukaisesti esimerkiksi taiteen perusopetuksessa, kuten esimerkiksi musiikkiopistoissa, voidaan periä kohtuullisia maksuja siitä riippumatta, onko koulutuksenjärjestäjä yksityinen tai kunnallinen.
- Yksityisten oppilaitosten osuus koulutuksesta vaihtelee oppilaitosryhmittäin. Esimerkiksi ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoista noin 15 prosenttia opiskelee yksityisessä oppilaitoksessa ja lähes kaikki urheiluopistot ja kansanopistot toimivat yksityiseltä pohjalta.
- Yksityiset oppilaitokset noudattavat samaa lainsäädäntöä ja samoja opetussuunnitelman perusteita kuin kunnalliset koulutuksen järjestäjät.
Artikkelin on tuottanut Yksityisen Opetusalan Liitto
Takaisin
