Artikkeli: Suomalainen lapsettomuustutkimus huippuluokkaa – mitä tapahtuu hoitojen jälkeen?

Lapsettomuuden hoitamiseen liittyvä tutkimus ei rajoitu hoitomenetelmien kehittämiseen. Seurantatutkimusten avulla selvitetään sitä, mitä hoidoissa käyneille perheille tapahtuu hoitojen jälkeen. Miksi seuranta on tärkeää, ja millaisia tutkimuksia nyt on käynnissä?

Nykyään joka kuudes pari kärsii tahattomasta lapsettomuudesta, ja reilusti yli puolet heistä hakee apua tilanteeseensa. Lapsettomuuden tutkimisessa ja hoidossa käytetään menetelmiä, jotka perustuvat jatkuvaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
- Tutkimusta tehdään, jotta pysyisimme alalla aallonharjalla, ja pystyisimme hoitamaan potilaitamme mahdollisimman hyvin. Teemme itse aktiivisesti tutkimusta, osallistumme yhteisprojekteihin, ja käymme maailmalla kertomassa tutkimusten tuloksista, tiivistää Väestöliiton klinikat Oy:n Helsingin toimipisteen ylilääkäri, dosentti Anne-Maria Suikkari.

Hoitojen jälkeistä seurantaa

Väestöliiton klinikoiden Helsingin toimipisteellä on kuluvan vuoden aikana käynnissä yhteensä noin kymmenen eri tutkimusprojektia. Suuressa osassa projekteja tutkimustyö kestää useamman vuoden.

Käynnissä olevien tutkimusten keskiössä ovat lapsettomuushoidoissa käyneiden parien sekä hoitojen avulla syntyneiden lasten seuranta.
- Hedelmöityshoidot ovat jo sen verran vakiintuneita, että perustutkimus tehdään nykyään enimmäkseen yliopistoissa. Ajankohtaista ja tärkeää on selvittää sitä, mitä tapahtuu hoitojen jälkeen: ovatko vanhemmat esimerkiksi kertoneet lapselle, että tämä on saanut alkunsa luovutetusta sukusolusta tai alkiosta, mitä ajatuksia se on herättänyt, tai onko jotain, mistä vanhemmat olisivat toivoneet enemmän informaatiota. Tämä on todella tärkeää tietoa, Suikkari toteaa.

Tutkimuksiin kerätään aineistoa klinikoilla käyneiltä pareilta esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla. Suikkarin mukaan potilaat suhtautuvat aineistonkeruuseen ja tutkimuksen tekoon hyvin myönteisesti.
- Potilaat kokevat, että tutkimusten avulla meidän toimintamme pysyy ajan tasalla, ja he saavat entistä parempaa hoitoa. Osa potilaista jopa hakeutuu meille juuri tutkimustyömme vuoksi.

Tutkimuksissa myös psykologinen näkökulma

Helsingin klinikalla on tällä hetkellä käynnissä laaja tutkimusprojekti yhteistyössä HUS Naistenklinikan kanssa. Projektissa vertaillaan perheitä, joissa raskaus on alkanut spontaanisti, sekä perheitä, joissa on käytetty hedelmöityshoitoja.
- Tässä tutkimuksessa käsitellään muun muassa äitejä, isiä ja heidän parisuhdettaan, kaksosten syntymistä sekä äitien synnytyspelkoa. Tutkimus on hyvin laaja, ja siinä on mukana myös psykologisia aspekteja, Väestöliiton klinikat Oy:n Helsingin klinikan ylilääkäri Anne-Maria Suikkari kertoo.
- Tutkimuksen aineisto on kerätty perheiltä kyselylomakkeilla lähes kymmenen vuotta sitten, ja projektin tiimoilta on syntynyt jo kaksi väitöskirjaa.

Väestöliiton klinikat toimivat yhteistyössä myös opiskelijoiden kanssa, ja tälläkin hetkellä Helsingin klinikalla on käynnissä gradututkimus. Tutkimuksen avulla pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, miten hyvin lapsettomuushoidot onnistuvat.
- Olemme saaneet ylimääräisen käsiparin tutkimustyömme avuksi. Graduntekijät tulevat meille oppimaan, ja heistä myös kasvaa meille tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Useimmiten meille tulevat opiskelijat ovat biologeja, jotka työskentelevät solulaboratoriossa.



Artikkelin on tuottanut Väestöliiton Klinikat Oy