Suomalainen ksylitoli-innovaatio valloittaa maailmaa

Suomalaisten ksylitolivalmisteiden käyttö on lisääntynyt ulkomailla. Ksylitolia markkinoidaan suomalaisuudella esimerkiksi monissa Aasian maissa ja Italiassa. Kotimaisen innovaation maailmanvalloitus lähti liikkeelle jo yli kolmekymmentä vuotta sitten.

Ksylitolin hammasystävälliset ominaisuudet löydettiin Turun Yliopistossa 1970- luvun alussa, jolloin tutkijat etsivät luonnosta hampaille vähemmän haitallisia yhdisteitä sokerin korvikkeeksi. Ksylitolin todettiin tieteellisesti ehkäisevän hampaiden reikiintymistä ja säännöllisesti käytettynä edistävän suun terveyttä. Ksylitolin teollinen valmistus alkoi 1970-luvulla. Sen jälkeen ksylitoli on valloittanut maailmaa suomalaisena innovaationa. Suomi, Japani ja Korea ovat ksylitolituotteiden käytön kärkimaita nykyisin.

- Ksylitolipurukumi on näissä maissa yleisin ja käytetyin purukumi. Sen käyttö on säännöllistä ja sen hammasystävälliset vaikutukset tunnetaan. Ksylitoli tunnetaan myös monissa muissa maissa suomalaisena keksintönä. Meidän tärkeimmät vientimaat ovat esimerkiksi Japani, Yhdysvallat ja Saksa, kertoo kotimaisia ksylitolituotteita valmistavan Fennobon Oy:n toimitusjohtaja Miska Kuusela.

Ksylitolia saa monen makuisena

 Innovaatiolla mahdollisuuksia isompaankin maailmanvalloitukseen

Ksylitolia valmistetaan nykyisin myös ulkomailla, mutta sen teollinen valmistus on kuitenkin alun perin suomalainen oivallus. Ksylitolituotteet ovatkin saaneet tutkimustukea vuosien varrella ja suomalainen terveydenhuolto on ansiokkaasti jalkauttanut ksylitolin kansalaisten käyttöön. Kuuselan mukaan suomalaisen ksylitolin vientiin ja markkinointiin voitaisiin panostaa nykyistä enemmän.

- Aitojen suomalaisten ksylitolituotteiden vienti ei ole valitettavasti saanut juuri julkista tukea, vaikka siinä on varmasti laajemmankin menestyksen aineksia. sanoo Kuusela.

- Pyrimme tietenkin omalta osaltamme edistämään ksylitolituotteiden vientiä maailmalle, mutta pienen yrityksen voimavarat ovat rajalliset. Yhdysvalloissa esimerkiksi suuret makeutusainevalmistajat lobbaavat voimakkaasti ksylitolia vastaan. Ne pitävät ksylitolia uhkana tuotannolleen, koska niiltä puuttuu tarvittava ksylitolin teollinen valmistuskapasiteetti, pohtii Kuusela.

Terveysvaikutteisten ksylitolituotteiden kysyntä on kasvussa

Hyvinvointi ja terveys ovat selkeitä trendejä kaikissa teollistuneissa maissa. Se heijastuu myös ksylitolituotteiden valmistukseen. Fennobon Oy:ssa suomalaisilla ksylitolituotteilla uskotaan olevan nykyistä laajempaakin vientipotentiaalia ja valoisa tulevaisuus.

- Ihmiset etsivät terveyden ja hyvinvoinnin ohella myös nautintoa ja helppoutta elämään. Esimerkiksi hyvänmakuinen terveysvaikutteinen ksylitolipurukumi on juuri näiden tarpeiden tyydyttämisessä onnistunut yhdistelmä. Näemme terveysvaikutteiset makeiset voimakkaasti kasvavana trendinä tulevaisuudessa. Terveysvaikutteiselle makeiselle on selvä markkinarako maailmalla, selvittää Kuusela.

Suomi on ksylitolin käytön mallimaa

Suomalaiset ovat esimerkillisiä ja tunnollisia ksylitolin käyttäjiä. Ksylitolin käyttö on osa päivittäistä ruokailua myös monissa päiväkodeissa ja kouluissa. Ksylitolipurukumit rahoitetaan osassa päiväkodeissa ja kouluissa toimintabudjetista, mutta osassa raha kerätään lasten ja koululaisten vanhemmilta. Lisäksi suomalaiset vanhemmat ovat valistuneita lasten suun terveydenhoidon tärkeydestä. Suomalainen ksylitolin käyttökasvatus saakin osakseen ihailua myös ulkomailta.

- Ksylitolin systemaattinen käyttö osana suuhygieniaa päiväkodeissa ja kouluissa on täysin suomalainen ilmiö. Sitä parempaa ja käytännönläheismpää tapaa kasvattaa lapsia huolehtimaan hampaistaan on vaikea kuvitella, toteaa Kuusela. Hampaiden harjausta päiväkodeissa vältetään, koska ryhmätoimintana se helposti levittää enemmän bakteereja kuin torjuu.

Faktaa:

Ksylitoli on kemiallisesti sokerialkoholi, jota käytetään makeutusaineena makeisissa ja purukumeissa. Sitä esiintyy myös hedelmissä ja marjoissa. Se ei ole varsinaisesti sokeri. Ksylitolia eli koivusokeria valmistetaan teollisesti mm. koivun kuituaineesta. Sitä saadaan selluloosan valmistuksen sivutuotteena. Ksylitolin talteenotto sellusta on suomalainen keksintö, joka kehitettiin 1970-luvulla. Ksylitoli katkaisee ruokailun jälkeisen happohyökkäyksen ja ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Hammaskariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia ravinnokseen. Sen on todettu myös ehkäisevän lasten korvatulehduksia ja auttavan korjaamaan jo alkaneita reikiä hampaissa. Ksylitolin säännöllisen käytön lisäksi oleellista on sen määrä. Ksylitolia tulisi käyttää noin viisi grammaa päivässä ja yksi gramma kerrallaan, jotta sen vaikutus on riittävä. Jos esimerkiksi tuotteen ksylitolipitoisuus on 66 prosenttia painosta, on suositeltavaa nauttia 1-2 palaa kerralla ja noin 7-10 palaa päivässä.

Artikkelin on tuottanut Fennobon Oy