Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
5.6.2008
Miten suomalainen ruokakulttuuri on muuttunut?
Suomalainen ruokakulttuuri on käynyt läpi suuria muutoksia etenkin viljatuotteiden osalta. Pöydässä ei ole enää pelkkää puuroa, vaan sen rinnalle ovat astuneet niin 80-luvun suosikki makaroni kuin myöhempi hittituote pakasteleivonnaisetkin. Millaisena useita vuosikymmeniä myllyalalla työskennellyt Maino Savela näkee viljatuotteiden tulevaisuuden?
Suomessa syödään paljon viljaa. Ruokakulttuuri on vuosien ja vuosikymmenten varrella muuttunut paljon, ja viljatuotteiden tarjonta on monipuolistunut. Puuro ja leipä ovat kuitenkin tuttu ja perinteinen näky ruokapöydissä.
Myllyn Paras Oy:n hallituksen puheenjohtaja, tänä vuonna 80 täyttävä Maino Savela kertoo tottuneensa puuron syömiseen jo lapsena.
- Ruispuuroa syötiin hyvin yleisesti, mutta myös ohrapuuro ja kaurapuuro olivat aika tavallisia. Myös mannapuuro oli oikein hyvää, kun siihen sai marjoja joukkoon. Jouluna syötiin tietysti riisipuuroa, Savela kertoo.
Myllyteollisuus on Suomessa sekä perinteinen että ekologinen ala. Kaikki myllytoiminnasta jäävä jäte voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi eläinten rehuna, eikä mitään viedä kaatopaikalle. Savela pitää ekologisuutta yhtenä syynä viljatuotteiden jatkuvaan suosioon.
- Vilja tulee aina olemaan meillä pääravinto, sillä se on helppo ja halpa tuottaa, ja myös hyvin ravintorikasta. On vaikea ennustaa, millaisessa muodossa viljaa tullaan käyttämään tulevaisuudessa, mutta uskon, että leipä säilyy yleisenä käyttötapana.
Makaronibuumin taustalla helppous
Suomalaiset saivat vaihtelua viljatuotetarjontaan, kun makaronit yleistyivät 1980-luvun alussa. Nykyään kaupan hyllyt ovat täynnä eri viljalajeista valmistettuja, erimallisia makaroneja ja pastoja.
- Olen syönyt makaroneja jo lapsena, jolloin makaronilaatikko oli jouluruokaa. Yleisempään käyttöön ne tulivat vasta myöhemmin. Munamaidosta ja makaronista tehty laatikko on herkkua vieläkin, mutta sitä tehdään yleensä vain Länsi-Suomessa, Maino Savela sanoo.
Savela arvelee makaronibuumin johtuvan makaronien helposta käytettävyydestä.
- Makaronit ovat tavattoman käteviä, nopeita monikäyttöisiä ruoanlaitossa. Ne säilyvät pitkään, ja ovat edullisia ostaa. Makaronissa on lähes saman verran tärkkelystä kuin perunassakin, ja sen lisäksi huomattavasti valkuaista.
Pakasteleivonnaiskulttuuri pelasti kiireiset leipojat
Helppous on kova sana ruoanlaitossa, ja viime vuodet ovat olleet Suomessa pakasteleivonnaiskulttuurin aikaa. Ensimmäiset valmiit voitaikinat ilmestyivät markkinoille jo 1980-luvun lopulla, ja nykyään moni kiireinen leipoja kiittelee mielessään niiden keksijää.
Myllyn Paras otti valmiit voitaikinalevyt valikoimiinsa sen jälkeen, kun Maino Savela oli löytänyt idean niihin Pariisin leipomomessuilta.
- Näin messuilla tehtävän voitaikinasta viinereitä ja pasteijoita automaattisella laminaattorilaitteella, ja huomasin, että tuohan olisi oiva kone tehdä myös voitaikinalevyjä. Tilasin samanlaisen koneen heti kun tulin takaisin kotiin, Savela kertoo.
- Valmiin pakastevoitaikinan tuominen Suomeen oli iso asia, ja yllätyimme siitä, miten tavattoman hyvin ostava yleisö otti sen käyttöönsä. Ensimmäisenä vuonna emme saaneet markkinoille ollenkaan niin paljon taikinaa kuin olisi tarvittu, mutta toisena vuonna tuotanto oli jo riittävä.
Faktaa: Myllyn Paras Oy 80v.
- Yrityksen historia alkaa vuodesta 1928, jolloin Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy –nimisen kauramyllyn. Ensimmäinen merkkituote oli ”Oma Jyvä” –kaurahiutaleet.
- Maino Savela tuli yhtiön palvelukseen 1960-luvun lopulla, ja hankki itselleen osake-enemmistön. Mylly muuttui myöhemmin Savelan perheyritykseksi.
- Leipomotoiminta aloitettiin vuonna 1978, kun yritys osti Marian Konditorian Valiolta.
- Pastatuotanto käynnistyi vuonna 1979, ja samalla aloitettiin myös vienti Neuvostoliittoon. Myllyn Paras –makaroni lanseerattiin neljä vuotta myöhemmin, ja samalla otettiin käyttöön Myllyn Paras –tuotemerkki.
- Vuonna 1988 aloitettiin pakastetaikinalevyjen valmistaminen, ja lanseerattiin Myllyn Paras –torttutaikinalevyt, jotka ovat markkinoilla edelleen.
- Vuonna 1989 yrityksen toimitusjohtajuus siirtyi Maino Savelalta hänen pojalleen Pekka Savelalle. Maino Savela siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.
- Yrityksen toimintaa uudistettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1997 luovuttiin leipomotoiminnasta, ja keskityttiin myllytoimintaan, pastanvalmistukseen sekä leivonnaispakasteisiin.
- Vuonna 1998 Myllyn Paras –tuotemerkistä tuli yhteinen nimi koko konsernille.
- Myllyn Paras Oy tunnetaan nykyään hyvin. ”Arvostetuimmat brändit 2007” – tutkimuksessa suomalaiset arvioivat merkin elintarvikebrändien kärkijoukkoon.
Artikkelin on tuottanut Myllyn Paras Oy
Suomessa syödään paljon viljaa. Ruokakulttuuri on vuosien ja vuosikymmenten varrella muuttunut paljon, ja viljatuotteiden tarjonta on monipuolistunut. Puuro ja leipä ovat kuitenkin tuttu ja perinteinen näky ruokapöydissä.
Myllyn Paras Oy:n hallituksen puheenjohtaja, tänä vuonna 80 täyttävä Maino Savela kertoo tottuneensa puuron syömiseen jo lapsena.
- Ruispuuroa syötiin hyvin yleisesti, mutta myös ohrapuuro ja kaurapuuro olivat aika tavallisia. Myös mannapuuro oli oikein hyvää, kun siihen sai marjoja joukkoon. Jouluna syötiin tietysti riisipuuroa, Savela kertoo.
Myllyteollisuus on Suomessa sekä perinteinen että ekologinen ala. Kaikki myllytoiminnasta jäävä jäte voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi eläinten rehuna, eikä mitään viedä kaatopaikalle. Savela pitää ekologisuutta yhtenä syynä viljatuotteiden jatkuvaan suosioon.
- Vilja tulee aina olemaan meillä pääravinto, sillä se on helppo ja halpa tuottaa, ja myös hyvin ravintorikasta. On vaikea ennustaa, millaisessa muodossa viljaa tullaan käyttämään tulevaisuudessa, mutta uskon, että leipä säilyy yleisenä käyttötapana.
Makaronibuumin taustalla helppous
Suomalaiset saivat vaihtelua viljatuotetarjontaan, kun makaronit yleistyivät 1980-luvun alussa. Nykyään kaupan hyllyt ovat täynnä eri viljalajeista valmistettuja, erimallisia makaroneja ja pastoja.
- Olen syönyt makaroneja jo lapsena, jolloin makaronilaatikko oli jouluruokaa. Yleisempään käyttöön ne tulivat vasta myöhemmin. Munamaidosta ja makaronista tehty laatikko on herkkua vieläkin, mutta sitä tehdään yleensä vain Länsi-Suomessa, Maino Savela sanoo.
Savela arvelee makaronibuumin johtuvan makaronien helposta käytettävyydestä.
- Makaronit ovat tavattoman käteviä, nopeita monikäyttöisiä ruoanlaitossa. Ne säilyvät pitkään, ja ovat edullisia ostaa. Makaronissa on lähes saman verran tärkkelystä kuin perunassakin, ja sen lisäksi huomattavasti valkuaista.
Pakasteleivonnaiskulttuuri pelasti kiireiset leipojat
Helppous on kova sana ruoanlaitossa, ja viime vuodet ovat olleet Suomessa pakasteleivonnaiskulttuurin aikaa. Ensimmäiset valmiit voitaikinat ilmestyivät markkinoille jo 1980-luvun lopulla, ja nykyään moni kiireinen leipoja kiittelee mielessään niiden keksijää.
Myllyn Paras otti valmiit voitaikinalevyt valikoimiinsa sen jälkeen, kun Maino Savela oli löytänyt idean niihin Pariisin leipomomessuilta.
- Näin messuilla tehtävän voitaikinasta viinereitä ja pasteijoita automaattisella laminaattorilaitteella, ja huomasin, että tuohan olisi oiva kone tehdä myös voitaikinalevyjä. Tilasin samanlaisen koneen heti kun tulin takaisin kotiin, Savela kertoo.
- Valmiin pakastevoitaikinan tuominen Suomeen oli iso asia, ja yllätyimme siitä, miten tavattoman hyvin ostava yleisö otti sen käyttöönsä. Ensimmäisenä vuonna emme saaneet markkinoille ollenkaan niin paljon taikinaa kuin olisi tarvittu, mutta toisena vuonna tuotanto oli jo riittävä.
Faktaa: Myllyn Paras Oy 80v.
- Yrityksen historia alkaa vuodesta 1928, jolloin Hyvinkään seudun maanviljelijät perustivat Tuottajain Mylly Oy –nimisen kauramyllyn. Ensimmäinen merkkituote oli ”Oma Jyvä” –kaurahiutaleet.
- Maino Savela tuli yhtiön palvelukseen 1960-luvun lopulla, ja hankki itselleen osake-enemmistön. Mylly muuttui myöhemmin Savelan perheyritykseksi.
- Leipomotoiminta aloitettiin vuonna 1978, kun yritys osti Marian Konditorian Valiolta.
- Pastatuotanto käynnistyi vuonna 1979, ja samalla aloitettiin myös vienti Neuvostoliittoon. Myllyn Paras –makaroni lanseerattiin neljä vuotta myöhemmin, ja samalla otettiin käyttöön Myllyn Paras –tuotemerkki.
- Vuonna 1988 aloitettiin pakastetaikinalevyjen valmistaminen, ja lanseerattiin Myllyn Paras –torttutaikinalevyt, jotka ovat markkinoilla edelleen.
- Vuonna 1989 yrityksen toimitusjohtajuus siirtyi Maino Savelalta hänen pojalleen Pekka Savelalle. Maino Savela siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.
- Yrityksen toimintaa uudistettiin seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1997 luovuttiin leipomotoiminnasta, ja keskityttiin myllytoimintaan, pastanvalmistukseen sekä leivonnaispakasteisiin.
- Vuonna 1998 Myllyn Paras –tuotemerkistä tuli yhteinen nimi koko konsernille.
- Myllyn Paras Oy tunnetaan nykyään hyvin. ”Arvostetuimmat brändit 2007” – tutkimuksessa suomalaiset arvioivat merkin elintarvikebrändien kärkijoukkoon.
Artikkelin on tuottanut Myllyn Paras Oy
Katso myös
Uusimmat videot
