Artikkeli: Nyt on hyvä aika saneerata - korjausrakentamisen kohteena 70-luvun kiinteistöt

Uudisrakentamisen hiipuminen helpottaa korjausrakentajan tilannetta. Alentuneiden kustannusten lisäksi myös osaavia ammattilaisia on nyt saatavilla aiempaa helpommin. Korjausrakentamissuunnitelman laatimiseen ja urakoitsijan valitsemiseen kannattaa panostaa aikaa ja vaivaa, jotta matkan varrella ei tulisi yllätyksiä.

Taloudessa tapahtuneet muutokset ja rahoituskriisi näkyvät Suomessa ensimmäisten joukossa rakennusalalla. Etenkin innostus uudisrakentamiseen on painunut pakkaselle, mikä on kasvattanut urakoitsijoiden kiinnostusta lisätä korjausrakentamista.
- Jos taloyhtiöiden tai yritysten kiinteistöille pitää tehdä korjaustoimenpiteitä seuraavien viiden vuoden aikana, nyt on hyvä aika toteuttaa ne. Tuotteet ja asennustyöt voi saada nyt aiempaa maltillisemmilla kustannuksilla, ja työlle on myös laadukkaita tekijöitä, kun on enemmän urakoiden jakajia, toteaa Lassila & Tikanojan kiinteistötekniikan liiketoimintajohtaja Timo Kankaanranta.

Työllistymisen kannalta rakennusalan tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. Alan työntekijöissä on paljon muutaman vuoden sisällä eläkkeelle jääviä, jotka tekevät tilaa uusille osaajille. Kankaanranta muistuttaa kuitenkin, että haastava korjausrakentaminen vaatii koulutuksen lisäksi myös kokemusta.
- Saneerauspuolella joutuu tutustumaan eri-ikäisiin taloihin ja tekniikoihin. Tarvitaan kunnon kokemus ennen kuin voi sanoa, että hallitsee korjausrakentamisen.

Päivittäinen huolto lykkää remonttia

Suuri osa Suomen kansallisvaroista on kiinni kiinteistöissä, joten niiden kunnosta kannattaa pitää huolta. Olennainen osa kunnossapitoa on päivittäinen huolto, jonka lisäksi rakennukseen tulee tehdä säännöllisin aikavälein isompia huoltoja ja pienempiä korjauksia. Vastuu kiinteistön kunnossapidosta on sen omistajalla.
- Korjausrakentaminen kannattaa, jos vanhan korjaaminen tulee halvemmaksi kuin uuden ostaminen. Nyt on hyvä hetki selvittää, mitä kiinteistössä voisi tehdä, esimerkiksi energiansäästöasiat ovat nyt pinnalla, Kankaanranta sanoo.

2000-luvun rakennusbuumi on juuri päättymässä, ja tämän rakennuskannan peruskorjaaminen on vuorossa noin 30-40 vuoden kuluttua. Tällä hetkellä korjataan 60- ja 70-luvulla rakennettuja kohteita.
- 70-luvulla rakennettiin todella paljon uutta, kun väestö pakkautui enenevässä määrin kaupunkeihin. Näihin kiinteistöihin tehdään nyt putkiremonttien kaltaisia suurempia saneerauksia, joissa putkien lisäksi laitetaan yleensä uusiksi myös kylpyhuoneita, sähkötöitä ja tietoliikenneasioita sekä usein myös hissejä ja parvekkeita.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Korjausrakentamisprojekti aloitetaan tarvekartoituksella eli ensimmäisenä pitää selvittää, mitä pitäisi korjata. Korjaustoimenpiteiden suunnittelu on hyvä teettää ammattilaisella, joka pitää kokonaisuuden koossa ja hankkii tarpeen mukaan projektiin mukaan esimerkiksi lvi-suunnittelijan ja rakennussuunnittelijan.
- Suunnitteluun kannattaa käyttää kunnolla aikaa pienemmissäkin remonteissa, jotta pystytään etukäteen huomioimaan mahdolliset ongelmat, eikä tule ylimääräisiä kustannuksia tai aikataulujen ylityksiä, Timo Kankaanranta toteaa.

Mikäli suunnittelua ja varsinaista työtä ei ole tilattu samalta palveluntarjoajalta, suunnittelun jälkeen on vuorossa urakoitsijoiden kilpailutus. Kankaanranta muistuttaa, että paras mahdollinen tekijä ei välttämättä ole edullisimman tarjouksen tekijä, mutta hinta ei myöskään aina takaa laatua.
- Etenkin tässä taloustilanteessa on hyvä varmistaa, että yhteistyöhön valittu yritys on taloudellisesti niin luotettava, että se ei kaadu kesken urakan. Kannattaa kiinnittää huomiota myös yleiseen mielikuvaan, joka yrityksestä muodostuu: miten tarjouspyyntöön vastataan ja millaiset toimitilat yrityksellä on. Korjausrakentamisessa on niin isoja rahoja kiinni, että urakoitsija kannattaa valita huolella.



Artikkelin on tuottanut Lassila & Tikanoja Oyj