Artikkeli: Naiset ja miehet stressaavat yhtä paljon työn ja perheen yhdistämisestä

Perheeseen liittyvät poissaolot töistä ovat edelleen kiistakapula joillakin työpaikoilla. Perhevapaiden käyttäminen saattaa vaikuttaa naisen asemaan työssä esimerkiksi uralla etenemisessä ja työsuhteiden laadussa. Miesten perhevapaisiin puolestaan suhtaudutaan usein kielteisesti, eikä niihin ole vielä muodostunut luontevia käytäntöjä. Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen kertoo, miten perheen ja työn yhdistäminen voi onnistua.

Pienten lasten vanhemmille työn ja perhe-elämän yhdistäminen voi olla hankalaa. Yhteensovittamisen näkyvin ongelma on Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivasen mukaan työntekijöiden poissaolot, jotka johtuvat yleisimmin lasten sairastamisesta tai vanhempien perhevapaista.
- Sekä naiset että miehet käyttävät nykyään perhevapaita ja ne ovat hyvin pitkiä. Ne ovat työnantajan kannalta helpompia, koska ovat ennakoitavissa. Lasten sairastuminen sen sijaan voi olla hyvinkin äkillistä, Toivanen toteaa.
- Vaikka työn ja perheen yhteensovittamisen kuormitustekijöistä puhutaan paljon, on kuitenkin muistettava, että useimmille työntekijöille perhe on voimavara eikä kuormitustekijä.

Perhe-elämän ja työssä käynnin yhteensovittamisen ajatellaan usein olevan pääasiassa naisten ongelma. Työterveyslaitoksen tekemät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että naiset ja miehet stressaavat työn ja perheen yhdistämisestä yhtä paljon.
- Kuitenkin jos tilannetta katsotaan perhevaiheen mukaan, voidaan todeta, että pienten lasten äidit kokevat eniten perheen laiminlyönnin tuntemuksia työn vuoksi.

Miesten perhevapaisiin vielä kielteistä suhtautumista

Tutkija Minna Toivanen pitää Suomea tasa-arvoisena maana työn ja perheen yhdistämisen suhteen. Muuhun Eurooppaan verrattuna tilanne on jopa hyvä, sillä sekä naisilla että miehillä on mahdollisuus yhdistää työ ja perhe. Epäkohtia kuitenkin löytyy.
- Naiset käyttävät perhevapaita enemmän kuin miehet, ja sillä on seurauksia naisen asemaan esimerkiksi uralla etenemisessä, rekrytoinnissa ja työsuhteiden laadussa. Nainen saatetaan nähdä riskirekrytointina eikä hänen kouluttamistaan pidetä kannattavana, koska ajatellaan, että hän jää kuitenkin pitkälle perhevapaalle. Toivoisin, että työpaikoilla harjoitettaisiin pitkäjänteisempää henkilöstöresurssien suunnittelua ja perhevaihe nähtäisiin vain lyhyenä jaksona, jonka jälkeen työvaihe jatkuu taas, Toivanen sanoo.
- Miehen näkökulmasta ei ole välttämättä tasa-arvoista hoitaa perhettä, sillä edelleenkin joissain työpaikoissa miesten perhevapaisiin suhtaudutaan kielteisemmin kuin naisten. Miesten perhevapaisiin ei ole vielä muotoutunut luontevia käytäntöjä, kun taas naisille perhevapaat ja poissaolot nähdään luonnollisena osana työtä.

Perhepoissaoloista kustannuksia työnantajalle

Perheestä aiheutuvista poissaoloista voi työpaikalla seurata esimerkiksi töiden uudelleen järjestämistä ja organisointia, jotka saattavat aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Työhön voidaan myös joutua rekrytoimaan ja kouluttamaan sijaisia.
- Laajemmin katsottuna poissaolot voivat näkyä työprosessien hallinnan ja tulevaisuuden ennakoimisen vaikeutena. Ne saattavat lopulta myös heikentää työn laatua ja tuloksellisuutta, Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen kertoo.

Perheen ja työn aiheuttamien ajanhallintaongelmien ratkaisu voi löytyä työaikajärjestelyistä. Monella työpaikalla on otettu käyttöön joustavat työajat, ja myös osa-aikatyötä käytetään jonkin verran. Sopivia ratkaisuja pitää kuitenkin miettiä tapauskohtaisesti, sillä joillekin työpaikoille tai perheille kiinteät ja ennakoitavat työajat sopivat parhaiten.
- Ajanhallintaongelmien yhteydessä voi miettiä myös sitä, onko työpaikalla riittävästi henkilöstöä. Tarpeeksi väljäksi tehty henkilöstömitoitus tai joustavat, hyvät sijaisjärjestelyt voivat vähentää ylityötarvetta, mikä on työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta hyvin myönteinen asia. Ylitöitä ihannoivasta työkulttuurista pitäisi pyrkiä eroon, ja ottaa tavoitteeksi normaalimittaiset työpäivät, Toivanen sanoo.

Työntekijällä on laillinen oikeus olla tilapäisesti poissa töistä pakottavien perhesyiden vuoksi. Tutkija Minna Toivasen mielestä työnantajan olisi suotavaa ymmärtää työntekijöitä perheen ja työn yhteensovittamisessa, ja olla valmis tulemaan vastaan työn rationaliteettien puitteissa.
- Uskon, että valtaosa työnantajista on valmis tekemään ratkaisuja, joihin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.



Tiesitkö, että...

... Isät tekevät töitä muita miehiä enemmän

- Perhevapaalta palaamisen motivaatiota lisää paljon se, että palaaja näkee työpaikkansa perheystävällisenä. Monilla naisvaltaisilla työpaikoilla on itse kehitelty omia malleja työhönpaluun helpottamiseksi. Välttämättä tähän ei tarvita konsulttia tai yhteiskunnallisia uudistuksia, vaan oman luovan järjen käyttö on erittäin sallittua.

- Kun naiselle lapsen saaminen usein laskee palkkatasoa, miehelle lapset tarkoittavat palkan kasvamista. Pienten lasten isät tekevät pidempiä työpäiviä kuin miehet, joilla ei ole lapsia. Osallistuva isyys onkin usein sitä, että isä luo taustalla perhe-elämän puitteita. Vaikka vanhemmat olisivat ennen olleet "tiedostavia", lapsen syntymä usein traditionalisoi sukupuolirooleja.

- Työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuus on pitkälti kiinni sukupuolimalleista. Naisten koulutustaso kohoaa ja työmahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Perheneuvotteluja joudutaan käymään myös tasa-arvon näkökulmasta; isän on hyväksyttävä äidin työhön panostaminen.

- Tasa-arvo ei tarkoita miehen ja naisen samankaltaisuutta vaan sitä, että kummallakin on eri rooleja ja nuo roolit on järjestetty oikeudenmukaisesti. Perheen ja työn tasapainoinen yhdistäminen on kaikkien osapuolten etu

Faktaa:
- Vanhempainvapaa alkaa, kun äitiysloma päättyy, ja kestää 158 arkipäivää. Vanhempainlomalle voi jäädä isä tai äiti.
- Lapsen isä voi saada myös isyyslomaa, jos hän asuu lapsen äidin kanssa. Isyysloma on 18 arkipäivää äitiysloman aikana ja 1-18 arkipäivää vanhempainloman jälkeen.
- Keskimäärin joka kymmenes isä pitää vanhempainvapaan
- Ahvenanmaalla noin 22 prosenttia isistä jää vanhempainvapaalle, mikä on Suomen maakuntien korkein luku. Tilastoissa kakkosena on Uusimaa, jossa 13 prosenttia isistä pitää vanhempainvapaan. Hännänhuippu on Keski-Pohjanmaa, jossa vain 6 prosenttia isistä jää vanhempainvapaalle.
- Vanhempainvapaalle jäämistä säätelevät muun muassa alueen työllisyystilanne, vanhempien koulutustaso ja ammattiala. Pitkissä työsuhteissa olevat ja korkeasti koulutetut isät pitävät vanhempainvapaan useammin kuin pätkätyöläiset. Miesvaltaisilla aloilla vapaita pidetään vähemmän.
- Tukholman yliopiston tutkimuksen mukaan isän pitämä vanhempainvapa auttaa jakamaan vastuuta kodin töistä ja lapsista. Tämä kohdentaa parisuhdetta ja tekee vanhemmat tyytyväisemmiksi. Väestöliiton tutkimuksen mukaan epätasainen vastuunjako arjen tehtävistä lisää avioeroja.
- Vuoden 2003 työolotutkimuksen (Tilastokeskus) mukaan runsas 20 prosenttia palkansaajista koki laiminlyövänsä perhettään työasioiden vuoksi. Alle 3-vuotiaiden lasten työssäkäyvistä äideistä huonoa omaatuntoa poti lähes puolet, ja isistä runsas kolmannes. Toisaalta 80 prosenttia pienten lasten työssäkäyvistä äideistä koki jaksavansa paremmin lasten kanssa, kun kävi myös töissä.
Lähteet: Kela, Tilastokeskus.

Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos