Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
10.4.2007
Ensimmäiset valmisruoat tulivat markkinoille jo 1960-luvulla. Noista hernekeiton, maksa- ja makaronilaatikon ajoista on kuljettu pitkä matka. Naisten siirtyessä yhä enenevästi työelämään myös valmisruokien käyttö kasvoi. 80-luvun lopulla yleistyivät mikroateriat ja tällä vuosituhannella suomalaiset syövät jo yleisesti valmisruokia keitoista kiusauksiin, salaateista pizzoihin. Tietouden lisääntyessä ja valmisruokien laadun kohotessa on päivittäistavarakaupan valmisruokien, pakasteiden ja einesten myynti yhä kasvussa.
Valmisruokien pitkä säilyvyysaika askarruttaa monia kuluttajia. Valmisruokien käsittely poikkeaa melkoisesti kotona tehtävän ruoan valmistusvaiheista. Elintarviketeollisuusliitto ETL:n asiantuntijat selvittävät valmisruokien hyvän säilyvyyden perustuvan mm. raaka-aineiden korkeaan hygieeniseen laatuun, valmistuksen hyvään hygieniaan ja tuotteen säilyvyyden kannalta oikein valittuun reseptiin, sopiviin valmistusmenetelmiin, -lämpötiloihin ja pakkauksiin.
Teollisesti valmistetut tuotteet jäähdytetään nopeasti riittävän kylmiksi ja niiden siirtämisessä ja säilyttämisessä kiinnitetään erityistä huomiota kylmäketjun katkeamattomuuteen.
Laadun tae kaikissa vaiheissa
Elintarviketeollisuuden laatujärjestelmää on rakennettu jo kymmenen vuotta, ja lähes koko teollisuudenhaara on mukana. Valmisaterian ostaja voi siis olla varma siitä, että tuote on tarkkaan valvottu valmistusprosessin kaikissa vaiheissa.
Valmisruokateollisuus pyrkii koneellistamaan tuotantoaan ja käsittelyjään mahdollisimman paljon. Koneellistamisen etuja ovat muun muassa tehokkuus ja pienemmät tuotantokustannukset, laadun tasaisuus, hyvä hygienia ja sen hallinta. Joitakin pienissä määrin valmistettavia, vaikeasti koneellistettavia tuotteiden valmistuksia saatetaan tehdä vielä käsityönä. Hyvä esimerkiksi vaikeasti koneellistettavasta valmistuksesta on kaalikääryleen kääriminen.
Elintarviketeollisuudessa henkilöstön koulutus, teknologian kehittyminen ja tuotekehitykseen panostaminen takaavat laatuketjun katkeamattomuuden. Omavalvonnalla yritys lisäksi varmistaa, että sen varastoimat, valmistamat ja myymät elintarvikkeet ovat elintarvikelainsäädännön mukaisia. Kunnalliset viranomaiset puolestaan valvovat yritysten omavalvontaa.
Pakkaus tärkein tietolähde
Valmisruokiin lisätään hyvin vähän mitään lisäaineita tai säilöntäaineita. Poikkeuksena ovat majoneesipohjaiset salaatit, jotka ovat pilaantumisen kannalta herkkiä tuotteita. Ruokiin ei myöskään lisätä vitamiineja, kalsiumia eikä muita ravitsemuksellisia lisiä. Vitamiineja yms. lisätään vain joko yleisluvan tai tuotekohtaisen luvan mukaisesti esimerkiksi tuoremehuihin.
Kuluttajille tärkeä informaatiolähde on tuotteen pakkaus. Lainsäädäntö takaa sen, että kuluttaja saa pakkauksista tarpeelliset perustiedot tuotteesta. Pakkausmerkinnät antavat myös tärkeitä ohjeita valmisteiden oikeasta käsittelystä ja säilytyksestä. Hyvät näytöt ja avoimuus lisäävät kuluttajien luottamusta kotimaisiin elintarvikkeisiin.
Artikkelin on tuottanut Laatuketju