Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
18.7.2008
Metsänomistajille enemmän valtaa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa
Metsien monimuotoisuutta on ryhdytty turvaamaan Suomessa uusin keinoin. Metsänomistajat voivat halutessaan liittää metsänsä METSO-ohjelmaan, jonka tavoitteena on säilyttää ja parantaa luonnonarvoja. Ohjelma tarjoaa metsänomistajalle paitsi mahdollisuuden osallistua luonnonsuojeluun, myös vaihtoehdon pelkälle puun kasvattamiselle. Mistä METSO-ohjelmassa on kyse?
Suomessa panostetaan edelleen metsien suojeluun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön lanseeraama METSO-ohjelma antaa metsänomistajille nyt mahdollisuuden muuttaa metsänsä luonnonsuojelualueeksi, tai tehdä siitä luonnonarvokauppa.
- Ohjelman tarkoituksena on parantaa nykyistä metsien suojelualueiden tilaa sekä luonnonsuojelullista tilaa. Lisäksi huolehditaan siitä, että luonnonsuojelulliset arvot säilyvät talousmetsissä, tiivistää MTK:n metsälinjan varametsäjohtaja Timo Nyrhinen.
Käytännössä luonnonsuojelullisten arvojen säilyttäminen voi tarkoittaa muun muassa sitä, että luonnontilaisessa metsässä säilyvät esimerkiksi lahopuut tai useat puulajit, eikä niitä kaadeta hakkuiden yhteydessä.
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehtoina ovat luonnonarvokauppa sekä metsän muuttaminen joko yksityiseksi tai pysyväksi luonnonsuojelualueeksi. Jos metsänomistaja päätyy luonnonarvokauppaan tai yksityiseen luonnonsuojelualueeseen, hän vuokraa maansa valtiolle. Pysyväksi luonnonsuojelualueeksi muutettavat metsät puolestaan myydään valtiolle.
Lähtökohtana maanomistajien vapaaehtoisuus
Metsien monimuotoisuuden turvaaminen METSO-ohjelman avulla perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Aloitteen ohjelmaan mukaan lähtemisestä toivotaan tulevan nimenomaan metsänomistajan puolelta.
- METSO-ohjelman tekemisessä lähtökohtana oli se, että maanomistajat ovat aloitteellisia, sillä he tietävät, mitä heidän metsissään on, Nyrhinen toteaa.
- Panostamme myös siihen, että metsänomistajan toimeksiannosta leimikoita tai taimikonhoitosuunnitelmia tekevät metsänhoitoyhdistykset tunnistaisivat METSO-ohjelmaan sopivat kohteet, ja kertoisivat ohjelmasta metsänomistajille.
Ohjelmasta kiinnostuneen maanomistajan kannattaa ottaa yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksensä toimihenkilöön, joka osaa sanoa, onko kohde oikeanlainen. Metsänhoitoyhdistykseltä saa apua myös hinnoitteluun liittyviin asioihin.
- Hinnoittelu riippuu täysin kohteesta. METSO-ohjelmassa käydään vapaaehtoista kauppaa eli valtio ei voi antaa mitään standardihintoja, Nyrhinen muistuttaa.
Alueilla kohdekohtaisia toimenpiteitä
METSO-ohjelmaan pääsevät metsäalueet valitaan ympäristöministeriön johdolla laadittujen kriteerien perusteella. Merkittäviä puustoisia elinympäristöjä ovat muun muassa lehdot, runsaasti lahopuuta sisältävät kangasmetsät, pienvesien lähimetsät sekä puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat.
- METSO-alueella tehtävät toimenpiteet riippuvat täysin kohteesta. Osalle ei tarvitse tehdä mitään, mutta joissain parannetaan luonnonarvoja. Esimerkiksi rehevän kasvillisuuden lehtometsän päällä voi olla sankka kuusikko, joka varjostaa lehtokasvillisuutta. Luonnonarvojen parantamiseksi kuuset voidaan kaataa, jotta lehtokasvillisuus pääsee elpymään, varametsäjohtaja Timo Nyrhinen kertoo.
Jos metsäalue jää METSO-ohjelmassa maanomistajan omistukseen, ympäristökeskus tekee omistajan kanssa sopimuksen siitä, miten metsää hoidetaan. Tarvittavat toimenpiteet voi tehdä joko metsänomistaja itse, tai ne voidaan antaa joko Metsähallituksen tai metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi.
- METSO-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle vaihtoehdon pelkälle puun kasvattamiselle. Samalla hän saa myös tunnustusta siitä työstä, jonka on tehnyt metsässään suojelun eteen.
Faktaa:
- METSO-ohjelma eli metsien monimuotoisuusohjelma tähtää metsien suojeluun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Ohjelman kokeiluhanke starttasi vuonna 2002, ja varsinainen ohjelma käynnistyi tänä vuonna. Ohjelma koskee koko maata, mutta painopiste on Etelä-Suomessa.
- Metsänomistajat voivat taata metsien monimuotoisuuden joko pysyvillä tai määräaikaisille järjestelyillä. Metsästä voi tehdä luonnonarvokaupan tai sen voi muuttaa luonnonsuojelualueeksi. Ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen.
- Metsänomistajan tekemän sopimuksen toisena osapuolena on valtio, jota edustavat ympäristökeskukset tai metsäkeskukset.
- Metsänomistajan apuna sopimuksen tekemisessä ovat metsänhoitoyhdistykset, joilta saa apua kohteen tunnistamiseen ja hinnoitteluun. Kohteet hinnoitellaan tapauskohtaisesti. Korvaukset ovat verotonta tuloa, ja ne maksetaan valtion varoista.
- Ohjelman kannalta kiinnostavia elinympäristöjä ovat lehdot, runsaslahopuiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, puustoiset perinneympäristöt, kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät sekä muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot.
- Ohjelmasta kiinnostuneet maanomistajat voivat ottaa yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseensä. Yhteystietoja löytyy osoitteesta www.mhy.fi
- Lisätietoa valintaperusteista löytyy ympäristöministeriön sivuilta www.ymparisto.fi
- METSO-ohjelman verkkosivut osoitteessa wwwb.mmm.fi/metso
Artikkelin on tuottanut MTK
 | |
- Ohjelman tarkoituksena on parantaa nykyistä metsien suojelualueiden tilaa sekä luonnonsuojelullista tilaa. Lisäksi huolehditaan siitä, että luonnonsuojelulliset arvot säilyvät talousmetsissä, tiivistää MTK:n metsälinjan varametsäjohtaja Timo Nyrhinen.
Käytännössä luonnonsuojelullisten arvojen säilyttäminen voi tarkoittaa muun muassa sitä, että luonnontilaisessa metsässä säilyvät esimerkiksi lahopuut tai useat puulajit, eikä niitä kaadeta hakkuiden yhteydessä.
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen vaihtoehtoina ovat luonnonarvokauppa sekä metsän muuttaminen joko yksityiseksi tai pysyväksi luonnonsuojelualueeksi. Jos metsänomistaja päätyy luonnonarvokauppaan tai yksityiseen luonnonsuojelualueeseen, hän vuokraa maansa valtiolle. Pysyväksi luonnonsuojelualueeksi muutettavat metsät puolestaan myydään valtiolle.
Lähtökohtana maanomistajien vapaaehtoisuus
Metsien monimuotoisuuden turvaaminen METSO-ohjelman avulla perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Aloitteen ohjelmaan mukaan lähtemisestä toivotaan tulevan nimenomaan metsänomistajan puolelta.
- METSO-ohjelman tekemisessä lähtökohtana oli se, että maanomistajat ovat aloitteellisia, sillä he tietävät, mitä heidän metsissään on, Nyrhinen toteaa.
- Panostamme myös siihen, että metsänomistajan toimeksiannosta leimikoita tai taimikonhoitosuunnitelmia tekevät metsänhoitoyhdistykset tunnistaisivat METSO-ohjelmaan sopivat kohteet, ja kertoisivat ohjelmasta metsänomistajille.
Ohjelmasta kiinnostuneen maanomistajan kannattaa ottaa yhteyttä oman metsänhoitoyhdistyksensä toimihenkilöön, joka osaa sanoa, onko kohde oikeanlainen. Metsänhoitoyhdistykseltä saa apua myös hinnoitteluun liittyviin asioihin.
- Hinnoittelu riippuu täysin kohteesta. METSO-ohjelmassa käydään vapaaehtoista kauppaa eli valtio ei voi antaa mitään standardihintoja, Nyrhinen muistuttaa.
Alueilla kohdekohtaisia toimenpiteitä
METSO-ohjelmaan pääsevät metsäalueet valitaan ympäristöministeriön johdolla laadittujen kriteerien perusteella. Merkittäviä puustoisia elinympäristöjä ovat muun muassa lehdot, runsaasti lahopuuta sisältävät kangasmetsät, pienvesien lähimetsät sekä puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat.
- METSO-alueella tehtävät toimenpiteet riippuvat täysin kohteesta. Osalle ei tarvitse tehdä mitään, mutta joissain parannetaan luonnonarvoja. Esimerkiksi rehevän kasvillisuuden lehtometsän päällä voi olla sankka kuusikko, joka varjostaa lehtokasvillisuutta. Luonnonarvojen parantamiseksi kuuset voidaan kaataa, jotta lehtokasvillisuus pääsee elpymään, varametsäjohtaja Timo Nyrhinen kertoo.
Jos metsäalue jää METSO-ohjelmassa maanomistajan omistukseen, ympäristökeskus tekee omistajan kanssa sopimuksen siitä, miten metsää hoidetaan. Tarvittavat toimenpiteet voi tehdä joko metsänomistaja itse, tai ne voidaan antaa joko Metsähallituksen tai metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi.
- METSO-ohjelma tarjoaa metsänomistajalle vaihtoehdon pelkälle puun kasvattamiselle. Samalla hän saa myös tunnustusta siitä työstä, jonka on tehnyt metsässään suojelun eteen.
Faktaa:
- METSO-ohjelma eli metsien monimuotoisuusohjelma tähtää metsien suojeluun ja monimuotoisuuden turvaamiseen. Ohjelman kokeiluhanke starttasi vuonna 2002, ja varsinainen ohjelma käynnistyi tänä vuonna. Ohjelma koskee koko maata, mutta painopiste on Etelä-Suomessa.
- Metsänomistajat voivat taata metsien monimuotoisuuden joko pysyvillä tai määräaikaisille järjestelyillä. Metsästä voi tehdä luonnonarvokaupan tai sen voi muuttaa luonnonsuojelualueeksi. Ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen.
- Metsänomistajan tekemän sopimuksen toisena osapuolena on valtio, jota edustavat ympäristökeskukset tai metsäkeskukset.
- Metsänomistajan apuna sopimuksen tekemisessä ovat metsänhoitoyhdistykset, joilta saa apua kohteen tunnistamiseen ja hinnoitteluun. Kohteet hinnoitellaan tapauskohtaisesti. Korvaukset ovat verotonta tuloa, ja ne maksetaan valtion varoista.
- Ohjelman kannalta kiinnostavia elinympäristöjä ovat lehdot, runsaslahopuiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet, puustoiset perinneympäristöt, kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsät sekä muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot.
- Ohjelmasta kiinnostuneet maanomistajat voivat ottaa yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseensä. Yhteystietoja löytyy osoitteesta www.mhy.fi
- Lisätietoa valintaperusteista löytyy ympäristöministeriön sivuilta www.ymparisto.fi
- METSO-ohjelman verkkosivut osoitteessa wwwb.mmm.fi/metso
Artikkelin on tuottanut MTK
Katso myös
Uusimmat videot
