Luonnontieteiden suurmies ja kukkien kuningaskunta juhlivat

Vuonna 2007 on kulunut 300 vuotta ruotsalaisen Carl von Linnén, yhden kautta aikain tunnetuimman tiedemiehen, syntymästä. Mitä Linnén merkittävät tutkimukset merkitsivät silloin, mitä hänen perintönsä nyt meille suomalaisille, ruotsalaisille ja koko maailmalle?Annetaan suuren tiedemiehen työn itse kertoa, mitä hänellä ja hänen kotimaallaan on tarjottavaa…

Tämän päivän mielenkiintoinen Ruotsi löytyy myös iloisten laivaristeilyjen, Tukholman Gamla Stanin ja prinsessajuorujen takaa. Se sama kiehtova Ruotsi, joka oli kaunis ja jylhä, niittyjen ja vuorien, vesistöjen, monipuolisen kasviston naapurimaa jo silloin, kun Carolus Linnaeus syntyi Smoolannin Råshultissa 1707.

Skoonen vihreät puutarhat ovat matkailuvaltti

Linnén hengessä kulkeminen

Carl von Linné kutsuu meidät juhlistamaan merkkivuottaan kiertomatkalle perinteisen suomalaisten turistikohteiden ulkopuolelle. Kuuluisan luonnontieteilijän hengessä ja avoimin mielin kulkiessa löytyy lähinaapuristamme aivan uusi maailma.

Linné tunnetaan varmasti parhaiten luonnontieteilijänä, joka loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille. Linné kiinnostui luonnontieteistä jo lapsuudessa, sillä hänen isänsä harrasti puutarhanhoitoa ja keräsi harvinaisia kasveja.

Matkailijan näkökulmasta juhlavuonna voi keskittyä käytännössä esimerkiksi puutarhoihin ja ruotsalaisiin maisemiin tai tieteellisemmin astua Linnén ajatuksiin hänelle tärkeiden paikkakuntien ja instituutioiden kautta.

Huikean kauniit Linnén hengessä rakennetut linnapuutarhat, luonnonnäkymät ja viljelymaisemat sekä kasvitieteelliset puutarhat kutsuvat niin matkailijan kuin tutkijan tutustumaan tuttuun, mutta silti erilaiseen naapurimaahan aivan uusin silmin.

Puutarhoja tutkimaan

Puutarhamatkailu on siis tärkeä osa Linnén juhlavuotta. Ruotsin 12 juhlapuutarhaa, mm. Sofieron linna ja linnanpuutarha Helsingborgissa, Tukholman Skansen ja DBW:s Botaniska trädgård Visbyssä esittelevät tämän päivän ruotsalaisen puutarhataiteen monimuotoisuutta.

Tapahtumia runsaslukuisille viherpeukaloille on pitkin vuotta. Puutarhanystävien kannattaa aivan kesäkuun alussa suunnata matka Skåneen, jossa vietetään tapahtumaa Trädgårdsrundan i nordvästra Skåne. Tuolloin kuutisenkymmentä puutarhaa Skånen luoteisosassa viettää avointen ovien päiviä. (www.tradgardsrundan.nu). Loppukesästä voi matka suuntautua Helsingborgiin Sofieron linnaan, Den Stora Trädgårdsfesten kutsuu 24-26 elokuuta (www.sofiero.se). Luvassa on tuoksutestejä, ruusututkintoja, ruusubuffé ja viihdettä. Moni Österlenin ruusupuutarhoista ja taimitarhoista pitää myös ovensa auki.

Ehkä merkittävin ja kiinnostavin kukkanäyttely on Linnéträdgården Göteborgin kasvitieteellisessä puutarhassa 30.6 alkaen. Tämä nykyaikainen puutarha on ruotsalaisen maisema-arkkitehti Ulf Nordfjellin käsialaa ja esillä ensin Chelsea Flower Show’ssa alkukesän versionatoukokuussa 2007. Puutarha istutetaan uudestaan Göteborgiin keskikesän versiona.

Monipuolinen tiedemies

Linné aloitti lääketieteen opinnot Lundissa, jatkoi niitä Upsalassa ja Alankomaissa. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1735 Harderwijkin yliopistossa. Palattuaan Ruotsiin 1738 hän toimi aluksi lääkärinä Tukholmassa. Pian hänet nimitettiin Upsalan yliopiston käytännöllisen lääketieteen professoriksi ja myöhemmin kasvitieteen ja teoreettisen lääketieteen professoriksi.

Linnén kehittämän kasvien luokittelujärjestelmän ansiosta hänestä tuli aikansa tunnetuimpia eurooppalaisia tiedemiehiä. Järjestelmän perustuu heteisiin ja emiin ja siihen liittyvät kaksiosaiset latinankieliset nimet. Vuonna 1735 hän julkaisi yleiseen luokitteluun liittyvän pääteoksensa Systema Naturae (Luonnon järjestelmä).

Upsalassa toimiessaan Linné jatkoi luonnontieteellisiä tutkimuksiaan ja julkaisi useita siihen liittyviä teoksia. Hän perusti sinne myös kasvitieteellisen puutarhan ja luonnontieteellisen museon. Vuodesta 1758 Linné asui Upsalan lähellä olevalla Hammarbyn tilalla, jonne hän istutti kauniin puutarhan ja rakennutti erityisen rakennuksen kokoelmiaan varten.

Linné jatkoi muiden tehtäviensä ohella luonnontieteiden tutkimista koko elämänsä ajan. Hän oli perustamassa vuonna 1739 Ruotsin tiedeakatemiaa ja hän oli myös sen ensimmäinen esimies.

Luonnonlääkintää ja terveysneuvoja satojen vuosien takaa

Lääkärinä Linné suositteli hoidoksi usein ympäröivässä luonnossa kasvavia kasvilääkkeitä. Hänen mielestään kasvien sekä niistä valmistettujen lääkkeiden hajuilla ja väreillä oli erityisiä vaikutuksia. Hän kirjoitti lääkäreille ja farmaseuteille oppikirjan "Materia Medica", joka oli yleisesti käytössä myös Keski-Euroopassa. Linné mm. suositteli digitaliksen eli sormustinkukan käyttöä hengenahdistuksen hoitoon.

Linné luokitteli ensimmäisenä ihmisen nisäkkäiden luokkaan ja kädellisten lahkoon. Hän nimesi ihmisen kaksinimisen järjestelmänsä mukaisesti Homo sapiensiksi ja jakoi ihmiset neljään rotuun jotka perustuivat maantieteeseen ja ihonväriin.

Jo Linné korosti äideille imettämisen tärkeyttä ja kasvatuksen suurta merkitystä nuorten tulevaisuudelle. Linné oli myös kiivas paloviinan vastustaja. Olutta hän sen sijaan ei pitänyt haitallisena, koska se ei viinan tavoin kiihottanut verenkiertoa ja oli ravitsevampaa.

Linnén mukaan ihmisen hyvinvoinnilla oli kuusi vaatimusta: hyvä ilma, riittävä liikunta, uni, sopiva ravinto, luonnollisten eritteiden häiriintymätön kulku sekä mielentila. Ne vastasivat tarkoin niitä kuutta tekijää, ”sex res non naturales”, joiden avulla jo keskiajalla uskottiin olevan mahdollista itse vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen. Suuri osa näistä Linnén päätelmistä ovat hyvinkin käyttökelpoisia nykypäivään sovellettuina.

Mies edellä aikaansa

Linné oli visionääri ja monella tapaa edellä aikaansa. Hän oli itsevarma, tuloshakuinen ja utelias. Hän tahtoi nähdä ja ymmärtää näkemäänsä. Linné ei vain miettinyt ja suunnitellut teoriassa, vaan hän halusi myös kokeilla asioita käytännössä.

Vaikka Linnén monet tutkimukset ja väitteet eivät ehkä enää sataprosenttisesti päde tämän päivän maailmassa, ovat ne monella tasolla vankkana pohjana tämän päivän tieteelle. Hänen näkemyksenä ja tekonsa merkittäviä ja vahvistavat hänen paikkansa yhtenä historian suurista tiedemiehistä ja tämän päivän nuorien tutkijoiden innostavista esikuvista.

Linne faktaa:

- Carolus Linnaeus, otti aateloinnin jälkeen nimen Carl von Linné, syntyi 23. toukokuuta 1707.
- Ruotsalainen tutkija, joka kehitti nykyaikaisen taksonomian eli tieteenalan, joka tutkii elävien organismien luokitusta
- Oli perustamassa vuonna 1739 Ruotsin tiedeakatemiaa ja oli sen ensimmäinen esimies.
- Linne on myös nykyaikaisen ekologian isä
- Alkoi teologian opiskelut mutta siirtyi nopeasti lääketieteen pariin Opiskeli Uppsalassa, Lundissa ja Hollannissa. Valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1735 Harderwijkin yliopistossa.
- Kiinnostui kuitenkin eniten kasveista.
- Tutkimusmatka Lappiin 1732m jonka tuloksena teos Flora lapponica
- Alankomaissa asuessaan Linné toimi pankkiiri George Cliffordin henkilääkärinä ja tämän omistaman kasvitieteellisen puutarhan johtajana.
-Teos Systema naturae.julkaistiin 1735 Alankomaissa oleskelun aikana. Kirjaa pidetään pohjana nykymuotoiselle systemaattiselle luokitelulle.
- Vuodesta 1738 Tukholmassa lääkärinä
- 1741 lääketieteen professoriksi Uppsalan yliopistoon, vaihtoi pian kasvitieteen professuuriin
- Kehitti biologiassa ja lääketieteellisessä luetteloinnissa käytettävän kaksiosaisen tieteellisen nimen