Artikkeli: Lähes kaikilla on kipuja ja kolotuksia - milloin pitäisi hakeutua fysioterapiaan?

Fysioterapiaa käytetään Suomessa yleisesti erilaisten vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Yleisimpiä syitä fysioterapian hakeutumiseen ovat tuki- ja liikuntaelinongelmat, leikkauksen jälkeinen kuntoutus sekä neurologisiin sairauksiin liittyvä terapian tarve.

- Fysioterapia on tarpeen silloin, jos jokin sairaus, vamma, synnynnäinen vika tai vaikka ikääntyminen aiheuttaa toimintakyvyn alenemista. Käytännössä tämä tarkoittaa vaikeutta liikkua ja selviytyä normaalista elämästä. Myös vaivoista aiheutuvaa kipua voidaan hoitaa fysioterapialla, kertoo OMT-klinikan asiantuntijalääkäri, epidemiologian dosentti Simo Taimela.

Fysioterapia voidaan määritellä terapiaksi, jonka tavoitteena on ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja liikkumista. Sen keinoina käytetään esimerkiksi terapeuttista harjoittelua ja manuaalista terapiaa sekä kipu- ja oirehoitoina erilaisia fysikaalisia hoitoja.

Aktiivinen harjoittelu korostuu

Tarpeen fysioterapiaan voi arvioida myös omatoimisesti. Lähes kaikilla meillä on kipuja ja kolotuksia tuki- ja liikuntaelimistössä, mutta ne ovat useimmiten normaaliin elämään liittyviä ilmiöitä. Hälytyskellojen pitäisi kuitenkin alkaa soida, jos kivut ovat toistuvia, tai niiden aiheuttamat rajoitukset alkavat merkittävästi haitata normaalia elämää ja toimimista.
- Jos ongelmia alkaa ilmetä, on syytä miettiä hoitoon hakeutumista. Vaivojen hoitamisella pystytään estämään ongelman kroonistuminen niin, ettei siitä synny kroonista sairautta, joka johtaa lopulta työkyvyttömyyteen, Taimela muistuttaa.

Ylilääkäri Simo Taimela neuvoo hakeutumaan erikoistuneisiin hoitopaikkoihin, joissa on hankittu erikoisosaamista esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmiin tai synnynnäisten vammojen terapiaan. Fysioterapian käytännöt ja tutkimusnäytön ohjaamat menettelytavat ovat viime vuosien aikana muuttuneet niin, että konehoitoihin perustuvan oireiden lievityksen sijaan nykyään korostuvat kuntoutus, neuvonta, liike- ja liikuntahoidot sekä aktiivinen hoito.
- Aktiivinen hoito tarkoittaa sitä, että terapian alussa tehdään alkutilanteen lähtökartoitus, jonka pohjalta määritellään terapialle realistiset tavoitteet ja laaditaan yksilöllinen terapiaohjelma. Terapia voi pitää sisällään esimerkiksi toiminnallisia harjoitteita tai liikkuvuusharjoitteita, joiden vaikutusta seurataan jatkuvasti. Terapiajakson päätyttyä terapeutilta saa myös ohjeita, joiden avulla voi omatoimisesti pitää yllä saavutettua tilaa.

Työpanosmenetykset suurimmat

Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat paitsi normaalin elämän haittatekijä, myös suuri kustannuserä sekä työnantajille että yhteiskunnalle. Esimerkiksi Kelan viimeisimpien tilastojen mukaan 34 prosenttia korvatuista sairauspoissaoloista johtuu juuri tuki- ja liikuntaelinsairauksista.
- Tässä kohtaa pitää huomioida, että Kelan tilastoihin päätyvät vain vähintään kymmenen päivää kestäneet sairauspoissaolot. 34 prosenttia voi siis olla aliarvio, sillä merkittävä osa tuki- ja liikuntaelinongelmien aiheuttamista poissaoloista on lyhyitä ja toistuvia, eivätkä välttämättä rekisteröidy tilastoihin, Taimela sanoo.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat terveydenhuollolle vuosittain 600 miljoonan euron kustannukset. Rahallisesti merkittävämmät menetykset koituvat kuitenkin työpanosmenetyksistä.
- Työpanosmenetykset syntyvät, kun sairauspoissaolon aikana ei pystytä tekemään tuottavaa työtä. Arviot ovat tyypillisesti 3-5-kertaisia eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan. Suomessa menetysten on arvioitu olevan noin 2 miljardia euroa vuodessa.



Artikkelin on tuottanut OMT-klinikka