Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
21.5.2008
Kuuntelemisesta apu työyhteisöjen konflikteihin
Työnteon sujuminen ja työssä viihtyminen ovat pitkälti kiinni työpaikan ilmapiiristä. Konflikteja kuitenkin syntyy, kun samaan työyhteisöön on koottu paljon erilaisia ihmisiä. Sekä esimiehet että työntekijät itse ovat vastuussa positiivisen työilmapiirin luomisesta, ja ongelmiin löytyy useimmiten ratkaisu, kun niistä keskustellaan yhdessä.
Toimivat ihmissuhteet työpaikalla ovat avain sujuvaan työntekoon ja positiiviseen työympäristöön. Hankaluudet työkavereiden kanssa voivat paitsi hankaloittaa oman työn tekemistä, myös vähentää työtyytyväisyyttä.
- Ihmissuhteet ovat monella tavalla hirveän tärkeitä työpaikalla, sillä suurin osa meistä tekee työtä niin, että on jollain tavalla yhteydessä muihin ihmisiin. Myös oman työn hyvä sujuminen on kytköksissä siihen, mitä muut tekevät, ja miten tieto kulkee työyhteisössä, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia.
- Työkavereilta saatu sosiaalinen tuki sekä positiivinen vuorovaikutus ihmisten välillä myös lisäävät ja ylläpitävät hyvinvointia työpaikalla.
Vartian mukaan jokaisessa työyhteisössä syntyy ajoittain jonkinlaisia törmäyksiä ihmisten välillä. Yksinkertainen syy tähän ovat ihmisten erilaisuus ja näkemyserot, jotka voivat aiheuttaa kireyttä ja jännitystä ihmisten välille. Ääritilanteissa työpaikan konflikteilla saattaa olla vakaviakin vaikutuksia hyvinvointiin ja jaksamiseen, jos työntekijä kokee tulleensa kiusatuksi tai saaneensa epäasiallista kohtelua.
- Konfliktit työpaikalla aiheuttavat stressiä, josta pahimmillaan seuraa masentuneisuutta, hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta, Vartia sanoo.
Työnantajalla velvollisuus puuttua konflikteihin
Sekä työnantaja että työntekijät itse voivat vaikuttaa siihen, että työyhteisössä ei tulisi törmäyksiä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kehottaa esimiehiä tarttumaan ongelmiin ja selvittämään, mistä ne ovat lähtöisin. Jos ongelmien taustat ovat työssä, koko työyhteisö kannattaa valjastaa mukaan miettimään, miten tilannetta pystyttäisiin korjaamaan.
- Törmäykset työpaikoilla näyttävät johtuvan useimmiten siitä, että ei olla riittävästi sovittu yhteisistä toimintatavoista ja –malleista, ja jokin työ saattaa jäädä tekemättä. Silloin pitää miettiä yhdessä, miten työn tekemistä parannettaisiin ja mitkä ovat yhteiset sopimukset ja tavoitteet, Vartia neuvoo.
Myös työntekijät voivat itse vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. Vaikka päivät olisivatkin kiireisiä ja tekemistä paljon, kannattaa muistaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä työkaverit ja esimies viestittävät.
- Kuunteleminenkin on välittämistä, samoin kuin avun tarjoaminen. Voimme yrittää tunnistaa, missä työkaveri tarvitsee apua, ja kysyä, jos voimme jotenkin auttaa.
Tiesitkö, että...
- Suomessa arviolta 15 000 työntekijää kokee päivittäin kiusaamista työpaikallaan.
- On tärkeää, että työpaikalla on ylipäätään olemassa toimintamallit ongelmatilanteiden varalle. Ainoa keino konfliktitilanteen ratkaisemiseksi on ottaa tilanne puheeksi asianosaisten kesken. Elleivät he kykene hallitsemaan tilannetta, on prosessin käynnistäminen esimiehen vastuulla, jos hän tietää tilanteesta. Usein ratkaisu löytyy kuitenkin jo siten, että työntekijä puhuu ongelmasta suoraan työkaverilleen.
- Konfliktia selvitettäessä tarkastellaan sitä, miten ristiriita vaikuttaa työntekoon, yhteistyön toteutumiseen tai työntekijöitten jaksamiseen ja työviihtyvyyteen. Ajatukset täytyy saada konkreettisiksi: mitä on tapahtunut, keitä se koskettaa ja mitä siitä seuraa. Esimiehen täytyy kuulla kaikkia konfliktin osapuolia ja haastaa asianosaiset itse miettimään erilaisia ratkaisumalleja.
- Jos lähiesimies ei syystä tai toisesta ole oikea henkilö, jolta tukea voidaan hakea, on syytä kääntyä hänen esimiehensä, oman työpaikan työsuojeluhenkilöstön tai työterveyshuollon puoleen. Neuvoa voi tarvittaessa kysyä myös työsuojelupiiristä tai ammattiliitosta/luottamusmieheltä.
Faktaa
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia on perehtynyt muun muassa psyykkiseen hyvinvointiin työssä, ja on tutkinut työyhteisöjen konflikteja ja niiden käsittelyä.
Työterveyslaitos on julkaissut hänen tutkimustensa pohjalta Työyhteisötörmäyksiä – kirjan, jossa tarjotaan tietoa, opastusta ja neuvoja konfliktien ymmärtämiseen ja käsittelemiseen työpaikoilla.
Lisää tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Hankalat tyypit työelämässä – teoksesta, jossa työterveyslääkäri Kirsi Räisänen ja psykiatri Kaarina Roth käyvät läpi hankalan käyttäytymisen syitä. Kirjassa neuvotaan, milloin ja miten hankalaan käyttäytymisen tulisi puuttua, ja opastetaan sekä muiden käytöksen että oman vuorovaikutuksen pohtimiseen.
Molemmat teokset ovat saatavilla muun muassa Työterveyslaitoksen kirjakaupassa ja verkkokaupassa.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Toimivat ihmissuhteet työpaikalla ovat avain sujuvaan työntekoon ja positiiviseen työympäristöön. Hankaluudet työkavereiden kanssa voivat paitsi hankaloittaa oman työn tekemistä, myös vähentää työtyytyväisyyttä.
- Ihmissuhteet ovat monella tavalla hirveän tärkeitä työpaikalla, sillä suurin osa meistä tekee työtä niin, että on jollain tavalla yhteydessä muihin ihmisiin. Myös oman työn hyvä sujuminen on kytköksissä siihen, mitä muut tekevät, ja miten tieto kulkee työyhteisössä, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia.
- Työkavereilta saatu sosiaalinen tuki sekä positiivinen vuorovaikutus ihmisten välillä myös lisäävät ja ylläpitävät hyvinvointia työpaikalla.
Vartian mukaan jokaisessa työyhteisössä syntyy ajoittain jonkinlaisia törmäyksiä ihmisten välillä. Yksinkertainen syy tähän ovat ihmisten erilaisuus ja näkemyserot, jotka voivat aiheuttaa kireyttä ja jännitystä ihmisten välille. Ääritilanteissa työpaikan konflikteilla saattaa olla vakaviakin vaikutuksia hyvinvointiin ja jaksamiseen, jos työntekijä kokee tulleensa kiusatuksi tai saaneensa epäasiallista kohtelua.
- Konfliktit työpaikalla aiheuttavat stressiä, josta pahimmillaan seuraa masentuneisuutta, hermostuneisuutta, keskittymisvaikeuksia ja unettomuutta, Vartia sanoo.
Työnantajalla velvollisuus puuttua konflikteihin
Sekä työnantaja että työntekijät itse voivat vaikuttaa siihen, että työyhteisössä ei tulisi törmäyksiä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kehottaa esimiehiä tarttumaan ongelmiin ja selvittämään, mistä ne ovat lähtöisin. Jos ongelmien taustat ovat työssä, koko työyhteisö kannattaa valjastaa mukaan miettimään, miten tilannetta pystyttäisiin korjaamaan.
- Törmäykset työpaikoilla näyttävät johtuvan useimmiten siitä, että ei olla riittävästi sovittu yhteisistä toimintatavoista ja –malleista, ja jokin työ saattaa jäädä tekemättä. Silloin pitää miettiä yhdessä, miten työn tekemistä parannettaisiin ja mitkä ovat yhteiset sopimukset ja tavoitteet, Vartia neuvoo.
Myös työntekijät voivat itse vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. Vaikka päivät olisivatkin kiireisiä ja tekemistä paljon, kannattaa muistaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä työkaverit ja esimies viestittävät.
- Kuunteleminenkin on välittämistä, samoin kuin avun tarjoaminen. Voimme yrittää tunnistaa, missä työkaveri tarvitsee apua, ja kysyä, jos voimme jotenkin auttaa.
Tiesitkö, että...
- Suomessa arviolta 15 000 työntekijää kokee päivittäin kiusaamista työpaikallaan.
- On tärkeää, että työpaikalla on ylipäätään olemassa toimintamallit ongelmatilanteiden varalle. Ainoa keino konfliktitilanteen ratkaisemiseksi on ottaa tilanne puheeksi asianosaisten kesken. Elleivät he kykene hallitsemaan tilannetta, on prosessin käynnistäminen esimiehen vastuulla, jos hän tietää tilanteesta. Usein ratkaisu löytyy kuitenkin jo siten, että työntekijä puhuu ongelmasta suoraan työkaverilleen.
- Konfliktia selvitettäessä tarkastellaan sitä, miten ristiriita vaikuttaa työntekoon, yhteistyön toteutumiseen tai työntekijöitten jaksamiseen ja työviihtyvyyteen. Ajatukset täytyy saada konkreettisiksi: mitä on tapahtunut, keitä se koskettaa ja mitä siitä seuraa. Esimiehen täytyy kuulla kaikkia konfliktin osapuolia ja haastaa asianosaiset itse miettimään erilaisia ratkaisumalleja.
- Jos lähiesimies ei syystä tai toisesta ole oikea henkilö, jolta tukea voidaan hakea, on syytä kääntyä hänen esimiehensä, oman työpaikan työsuojeluhenkilöstön tai työterveyshuollon puoleen. Neuvoa voi tarvittaessa kysyä myös työsuojelupiiristä tai ammattiliitosta/luottamusmieheltä.
Faktaa
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia on perehtynyt muun muassa psyykkiseen hyvinvointiin työssä, ja on tutkinut työyhteisöjen konflikteja ja niiden käsittelyä.
Työterveyslaitos on julkaissut hänen tutkimustensa pohjalta Työyhteisötörmäyksiä – kirjan, jossa tarjotaan tietoa, opastusta ja neuvoja konfliktien ymmärtämiseen ja käsittelemiseen työpaikoilla.
Lisää tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Hankalat tyypit työelämässä – teoksesta, jossa työterveyslääkäri Kirsi Räisänen ja psykiatri Kaarina Roth käyvät läpi hankalan käyttäytymisen syitä. Kirjassa neuvotaan, milloin ja miten hankalaan käyttäytymisen tulisi puuttua, ja opastetaan sekä muiden käytöksen että oman vuorovaikutuksen pohtimiseen.
Molemmat teokset ovat saatavilla muun muassa Työterveyslaitoksen kirjakaupassa ja verkkokaupassa.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos
Katso myös
Uusimmat videot
