Artikkeli: Kuka päättää, mitä metsissä tapahtuu?

Metsänomistajilla on nyt hyvä mahdollisuus päästä vaikuttamaan metsänhoitoyhdistysten toimintaan. Ympäri maata toimiville yhdistyksille valitaan tänä syksynä uudet valtuustot, jotka käyttävät yhdistysten korkeinta päätäntävaltaa. Valtuutettujen toimenkuvaan kuuluu muun muassa yhdistysten palveluvalikoimasta päättäminen.

(Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit 24.10. – 14.11.)

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien ehdokasasettelu on parasta aikaa käynnissä. Ehdokkaaksi voivat ryhtyä kaikki metsänomistajat, jotka ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä.
- Tavoitteenamme on saada valtuustoon monenlaisia metsänomistajia, naisia ja miehiä eri ikä- ja ammattiryhmistä. Mitä monipuolisempi valikoima ehdokkaita on, sitä helpommin äänestäjät löytävät itselleen sopivan ehdokkaan, toteaa MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki.

Valtuustotyö tarjoaa tilaisuuden saada lisää tietoa, ja oppia enemmän metsään ja sen hoitoon liittyviä asioita. Ennen kaikkea valtuutetut saavat mahdollisuuden vaikuttaa metsänhoitoyhdistykseltään saamaansa palveluun, sillä palveluvalikoimasta päättäminen on valtuuston vastuulla. Lisäksi valtuusto valitsee yhdistyksen hallituksen ja päättää metsänhoitomaksun suuruudesta.

Metsänomistajakunnan muutos muuttaa yhdistyksiäkin

Suomessa on kasvava määrä metsänomistajia, jotka eivät esimerkiksi leipätyönsä vuoksi ehdi tai jaksa tehdä käytännön metsätöitä itse. Monelta puuttuu myös tarvittava osaaminen.
- Heille on tärkeää, että metsäomaisuuden hallintaan on tarjolla neuvontaa ja hyviä palveluita, esimerkiksi istutusta, taimikonhoitoa sekä apua puukauppaan. Osa metsänomistajista haluaa hoitaa kaikki metsäasiansa yhdistyksen ”avaimet käteen” –metsäpalvelusopimuksella, Lassheikki kertoo.
- Metsänomistajat ovat itse parhaita asiantuntijoita kertomaan, mitä palveluita tarvitsevat. Siksi on tärkeää, että metsänhoitoyhdistysten valtuustoissa on erilaisia metsänomistajia kertomassa palvelutarpeistaan.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon valitaan enintään 39 valtuutettua, joten yksittäisellä valtuutetulla on oikeasti valtaa vaikuttaa yhdistyksen toimintaan.
- Se, miten paljon valtuutettu saa aikaan, riippuu tietysti myös siitä, miten aktiivinen hän on. Jos valtuutettu ei tee aloitteita, hän ei myöskään saa niitä läpi.

Lassheikin mukaan muutokset metsänomistajakunnassa ovat jo näkyvillä yhdistysten toiminnassa. Esimerkiksi palveluiden monipuolisuus on lisääntynyt, ja yhdistykset ovat sopeuttaneet toimintaansa niin, että metsänomistaja saa sujuvasti apua ja neuvontaa myös kotipaikkakunnallaan, vaikka hänen metsänsä sijaitsisivatkin muualla.

Ehdolle ilmoittautuminen riittää

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaliehdokkuus ei vaadi laajaa metsätietämystä, vaan ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa metsänomistaja, joka on metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Ehdokashakemuksen täyttämisen lisäksi ehdolle asettujan pitää saada kaksi jäsentä puoltamaan itseään.
- Vaalien yhteydessä ei käydä kovaa kampanjointia, joten vaalikampanjan rahoittamiseen ei tarvitse varautua. Hyvin harva panostaa rahallisesti kampanjointiin, korkeintaan soittaa tutuille ja kertoo, että on ehdolla, MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki sanoo.
Äänestäjät saavat oman yhdistyksensä ehdokaslistan postitse samalla, kun heille lähetetään äänestysohjeet, äänestyslippu sekä palautuskuori.

Faktaa:
- Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit ovat 24.10. – 14.11.
- Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien ehdokasasettelu on parasta aikaa käynnissä, ja päättyy 10.10.
- Jokainen metsänhoitoyhdistyksen jäsen voi asettua ehdokkaaksi, kun häntä puoltaa kaksi muuta jäsentä.
- Ehdokashakemuksen voi täyttää metsänhoitoyhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.mhy.fi. Lomakkeen voi hakea myös yhdistyksen toimistolta. Hakemuksessa mainitaan ehdokkaan nimi, syntymäaika, ammatti ja kotipaikkakunta sekä häntä puoltaneiden nimet.
- MHY:n valtuusto edustaa metsänomistajia, ja sen vastuuna ovat strategiset päätökset ja isot kehittämislinjauspäätökset.
- Valtuustovaalit pidetään joka neljäs vuosi. Kunkin yhdistyksen valtuustoon valitaan vähintään 15 ja enintään 39 jäsentä. Koko maassa valtuutettuja ja varavaltuutettuja valitaan yhteensä noin 4000.
- Suomessa on 320000 äänioikeutettua metsänomistajaa, joista jopa puolet käyttää äänioikeuttaan. Vaalit käydään postivaalina.
- Paikallisten metsänhoitoyhdistysten verkkosivut löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/mhy/yhteystiedot/fi_FI/etusivu/



Artikkelin on tuottanut MTK