Vapaa-aika
16.5.2012
Netti-tv: Tuhansia suomalaiseläkeläisiä ulkomailla ilman täyttä terveydenhuollon turvaa
Arki
Takaisin
9.9.2008
Koululaiset jättävät pulpettinsa ja lähtevät metsään
Metsä on nykyään monelle suomalaiselle vieras ympäristö. Siksi metsäalan organisaatiot, metsänomistajat, metsäteollisuus ja luontojärjestöt ovatkin ryhtyneet perehdyttämään koululaisia metsän saloihin järjestämällä lapsille vuosittaisen metsäviikon. Viikkoon sisältyvällä metsäretkellä selviää muun muassa se, miten puita istutetaan, ja mitä metsä merkitsee muurahaiselle. Vantaan kouluissa metsäviikkoa vietetään 9.9. – 12.9.
Metsä on etenkin kaupungissa asuville lapsille jännittävä, mutta vieras paikka. Pääkaupunkiseudun lapsilla on mahdollisuus päästä tutustumaan metsien elämään paikan päällä, kun kouluissa vietetään metsäviikkoa syyskuun toisella viikolla. Metsäviikon ja etenkin metsässä vierailun tavoitteena on opettaa lapsille, mitä metsässä tapahtuu, ja miksi.
- Metsäasiat opitaan parhaiten luonnossa eikä koululuokassa. Metsävierailut ovat ohjattuja ja turvallisia retkiä oman kunnan alueella. Niiden antia voi hyödyntää kouluopetuksessa myöhemminkin, kun asiat on ensin nähty konkreettisesti luonnossa, toteaa Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen.
Suuri osa suomalaislapsista asuu kaupungeissa, ja on hyvin vähän tekemisissä metsän kanssa. Kärkkäinen ei kuitenkaan ole huolissaan luonnosta vieraantumisesta, sillä metsätietous on opetettavissa.
- Esimerkiksi puulajit pitää opettaa lapsille riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa vai maalla. Tietysti metsä on tutumpi ympäristö, jos on pienestä pitäen ollut tekemisissä sen kanssa.
Puun monikäyttöisyys yllättää lapset
Metsäretkellä koululaisille esitellään muun muassa metsätaloutta, metsänhoitoa ja metsien monimuotoisuutta opastetun kierroksen avulla. Lapset tutustuvat aiheisiin jo etukäteen pienissä ryhmissä, joiden teemoina ovat tänä vuonna retkeilijät, metsänomistajat, muurahaiset ja tikat. Metsäretkellä lasten on tarkoitus miettiä, mitä metsä merkitsee eri ryhmien näkökulmasta.
Metsätalouteen ja metsänhoitoon lapset tutustuvat erilaisilla rasteilla, joilla esitellään muun muassa monitoimikoneen toimintaa, puiden istutusta, harvennusta sekä puusta tehtäviä tuotteita. Lasten suosikiksi on noussut monitoimikone eli moto, ja retkeltä lähtee usein joukko lapsia, jotka haluavat isona ryhtyä monitoimikoneen kuljettajiksi.
Kärkkäisen mielestä on tärkeää näyttää lapsille, mistä esimerkiksi koulussa olevien kirjojen ja paperien materiaali on peräisin.
- Opettaja voi viedä lapset katsomaan eläimiä ja kasveja, mutta se on tutustumista vain luontoon. Retkellä koululaiset pääsevät näkemään, mitä metsätalous on, millaista työtä metsässä tehdään ja kuka siellä työskentelee, hän sanoo.
- Monille lapsille tulee yllätyksenä se, missä kaikessa puuta oikeastaan tarvitaan, sillä missä tahansa voi törmätä tuotteeseen, joka on tullut metsästä. Muun muassa hammastahnan, jogurtin, ksylitolipurkan ja lääkkeiden valmistuksessa käytetään puusta saatavia aineita.
Tulijoita enemmän kuin tilaa
Tänä vuonna metsäviikkoa vietetään jo seitsemättä kertaa. Tapahtuman järjestäjänä on pääkaupunkiseudun kouluyhteistyöryhmä. Vastaavia teemaviikkoja järjestetään myös muualla Suomessa, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lapset pääsevät metsäretkelle jo esikouluikäisinä.
- Kouluilta on tullut valtavasti positiivista palautetta metsäviikosta. Retkelle haluavia koululuokkia on niin paljon, että kaikki eivät valitettavasti pääse mukaan, Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen kertoo.
Metsäviikko järjestetään koulujen opetuksen kannalta katsottuna juuri sopivaan aikaan, sillä metsäasiat on aikataulutettu opetussuunnitelmiin syksyksi. Retki järjestetään valmiina pakettina, mutta muu opetus on koulujen vastuulla. Opettajille on tarjoilla oppitunneille metsäaiheista materiaalia metsäyhdistyksen ylläpitämällä nettisivustolla, jossa kerrotaan metsätalouden ja – teollisuuden lisäksi muun muassa metsien suojelusta ja virkistyskäytöstä.
Faktaa:
- Metsäviikkoa vietetään ympäri Suomea, ja se ajoittuu paikkakunnasta riippuen syyslukukauden ensimmäisille kuukausille. Vantaan kouluissa metsäasioita käsitellään 9. – 12.9.
- Metsäviikkojen toimintatapa ja käsiteltävät asiat ovat kaikissa kouluissa samantyyppiset, ja ajoitettu opetussuunnitelmien mukaan.
- Metsäviikoilla on useita järjestäviä tahoja. Pääkaupunkiseudun kouluyhteistyöryhmässä toimivat Helsingin 4H-yhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, Metsäteollisuus ry, Metsäylioppilaat, MTK, Natur och Miljö, Rannikon metsäkeskus, Stora Enso Metsä, Suomen Metsäsäätiö, Suomen Metsäyhdistys ry, Södra Skogsreviret, UPM Metsä, Uudenmaan maaseutuopisto, WWF Suomi ja Yrkeshögskolan Sydväst sekä Vantaan Espoon ja Helsingin kaupungit.
- Koululaiset voivat tutustua metsiin ja niissä tehtävään työhön myös koulujen TET-harjoittelujaksoilla. Harjoittelupaikkoja voi kysellä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, metsähallituksesta tai metsäalan yrityksistä.
4-luokkalaisten palautetta Vantaan metsäviikolta v. 2005:
”Metsäretkellä oli ihanaa! Jokaisella rastilla opimme jotakin uutta tietoa. Ensimmäisellä rastilla näimme moton. Moto teki yhdestä pitkästä kuusesta monta tukkia noin 45 sekunnissa. Toisella rastilla oli suuri aukio, josta oli kaadettu monia kymmeniä puita. Siellä saimme istuttaa kuusentaimipottiputkella, sillä meille kerrottiin, että jos on kaadettu puita, niin silloin täytyy tavalla tai toisella istuttaa lisää puita.” Vilma
”En ikinä unohda sitä päivää. Paras löytöni oli ruskojuoksiainen. Loppuhuipennus oli se, kun tien sivulla lepäili kettu.” Jonatan
”Terveisiä kaikille, mutta eniten stadilaiselle puunkaatajalle. Tulen mieluusti uudelleen” Veera
Opettajien palautetta Helsingin 6-luokkalaisten metsäviikolta v. 2007:
”Hieno homma, olisi hyvä, että kaikilla luokilla olisi ajallaan mahdollisuus päästä osallistumaan”
”Jag tycker att det är väldigt viktigt att stadelever får möjlighet att komma ut i skogen och på att så här välplanerat sätt kunna delta och lära sig om skogen som en viktig del av landets ekonomi.”
”Metsäpäivä täydensi ja tuki jo koulussa opittua. Nyt nähtiin ihan käytännössä miten hommat toimivat. Näin asiat jäävät hyvin mieleen.”
”Kannatan ehdottomasti päivän jatkamista samalla konseptilla.”
Hakkuuvalmiit puut ovat iäkkäämpiä kuin isovanhemmat
Suomalaisen metsän elinkaaren pituus riippuu siitä, onko kyseessä luonnonmetsä vai talousmetsä. Puun kasvunopeuteen vaikuttavat myös muun muassa se, missä päin Suomea se kasvaa, mistä puulajista on kyse, ja millaiset kasvuolot sillä on.
Talousmetsässä metsänhoito nopeuttaa puuston elinkaaren vaiheet etenemistä, jolloin metsän elinkaari voi olla sadan vuoden pituinen. Talousmetsän elinkaari alkaa puuston hakkaamisesta, jonka jälkeen tilalle istutetaan uusi metsä. Metsä voidaan uudistaa muutaman pystyyn jätetyn puun siementen avulla, tai sen voi myös istuttaa tai kylvää. Metsän kasvatuksen aikana tehdään yksi tai kaksi harvennushakkuuta 10-15 vuoden välein niin, että parhailla puilla on enemmän tilaa kasvaa. Pois hakatut puut päätyvät usein kuitupuuksi, tai niitä voidaan käyttää lämmityksessä. Talousmetsässä päätehakkuukelpoiset puut ovat lajista ja kasvupaikasta riippuen noin satavuotiaita.
Luonnonmetsästä puuston elinkaari voi olla jopa 300 vuoden pituinen. Koska luonnonmetsää ei hoideta, sitä uudistavat esimerkiksi metsäpalot tai myrskyt, jotka raivaavat kasvutilaa uusille taimille. Luonnonmetsän elinkaari alkaa myrskyn tai vastaavan häiriön jälkeen metsän uudistumisella. Kasvuvaihetta kestää lähes ensimmäiset 200 vuotta, jonka jälkeen puusto saavuttaa päätemetsävaiheen.
Artikkelin on tuottanut MTK
 | |
- Metsäasiat opitaan parhaiten luonnossa eikä koululuokassa. Metsävierailut ovat ohjattuja ja turvallisia retkiä oman kunnan alueella. Niiden antia voi hyödyntää kouluopetuksessa myöhemminkin, kun asiat on ensin nähty konkreettisesti luonnossa, toteaa Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen.
Suuri osa suomalaislapsista asuu kaupungeissa, ja on hyvin vähän tekemisissä metsän kanssa. Kärkkäinen ei kuitenkaan ole huolissaan luonnosta vieraantumisesta, sillä metsätietous on opetettavissa.
- Esimerkiksi puulajit pitää opettaa lapsille riippumatta siitä, asuvatko he kaupungissa vai maalla. Tietysti metsä on tutumpi ympäristö, jos on pienestä pitäen ollut tekemisissä sen kanssa.
Puun monikäyttöisyys yllättää lapset
Metsäretkellä koululaisille esitellään muun muassa metsätaloutta, metsänhoitoa ja metsien monimuotoisuutta opastetun kierroksen avulla. Lapset tutustuvat aiheisiin jo etukäteen pienissä ryhmissä, joiden teemoina ovat tänä vuonna retkeilijät, metsänomistajat, muurahaiset ja tikat. Metsäretkellä lasten on tarkoitus miettiä, mitä metsä merkitsee eri ryhmien näkökulmasta.
Metsätalouteen ja metsänhoitoon lapset tutustuvat erilaisilla rasteilla, joilla esitellään muun muassa monitoimikoneen toimintaa, puiden istutusta, harvennusta sekä puusta tehtäviä tuotteita. Lasten suosikiksi on noussut monitoimikone eli moto, ja retkeltä lähtee usein joukko lapsia, jotka haluavat isona ryhtyä monitoimikoneen kuljettajiksi.
Kärkkäisen mielestä on tärkeää näyttää lapsille, mistä esimerkiksi koulussa olevien kirjojen ja paperien materiaali on peräisin.
- Opettaja voi viedä lapset katsomaan eläimiä ja kasveja, mutta se on tutustumista vain luontoon. Retkellä koululaiset pääsevät näkemään, mitä metsätalous on, millaista työtä metsässä tehdään ja kuka siellä työskentelee, hän sanoo.
- Monille lapsille tulee yllätyksenä se, missä kaikessa puuta oikeastaan tarvitaan, sillä missä tahansa voi törmätä tuotteeseen, joka on tullut metsästä. Muun muassa hammastahnan, jogurtin, ksylitolipurkan ja lääkkeiden valmistuksessa käytetään puusta saatavia aineita.
Tulijoita enemmän kuin tilaa
Tänä vuonna metsäviikkoa vietetään jo seitsemättä kertaa. Tapahtuman järjestäjänä on pääkaupunkiseudun kouluyhteistyöryhmä. Vastaavia teemaviikkoja järjestetään myös muualla Suomessa, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lapset pääsevät metsäretkelle jo esikouluikäisinä.
- Kouluilta on tullut valtavasti positiivista palautetta metsäviikosta. Retkelle haluavia koululuokkia on niin paljon, että kaikki eivät valitettavasti pääse mukaan, Suomen Metsäyhdistyksen kouluyhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen kertoo.
Metsäviikko järjestetään koulujen opetuksen kannalta katsottuna juuri sopivaan aikaan, sillä metsäasiat on aikataulutettu opetussuunnitelmiin syksyksi. Retki järjestetään valmiina pakettina, mutta muu opetus on koulujen vastuulla. Opettajille on tarjoilla oppitunneille metsäaiheista materiaalia metsäyhdistyksen ylläpitämällä nettisivustolla, jossa kerrotaan metsätalouden ja – teollisuuden lisäksi muun muassa metsien suojelusta ja virkistyskäytöstä.
Faktaa:
- Metsäviikkoa vietetään ympäri Suomea, ja se ajoittuu paikkakunnasta riippuen syyslukukauden ensimmäisille kuukausille. Vantaan kouluissa metsäasioita käsitellään 9. – 12.9.
- Metsäviikkojen toimintatapa ja käsiteltävät asiat ovat kaikissa kouluissa samantyyppiset, ja ajoitettu opetussuunnitelmien mukaan.
- Metsäviikoilla on useita järjestäviä tahoja. Pääkaupunkiseudun kouluyhteistyöryhmässä toimivat Helsingin 4H-yhdistys, Metsähallitus, Metsäliitto, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio, Metsäteollisuus ry, Metsäylioppilaat, MTK, Natur och Miljö, Rannikon metsäkeskus, Stora Enso Metsä, Suomen Metsäsäätiö, Suomen Metsäyhdistys ry, Södra Skogsreviret, UPM Metsä, Uudenmaan maaseutuopisto, WWF Suomi ja Yrkeshögskolan Sydväst sekä Vantaan Espoon ja Helsingin kaupungit.
- Koululaiset voivat tutustua metsiin ja niissä tehtävään työhön myös koulujen TET-harjoittelujaksoilla. Harjoittelupaikkoja voi kysellä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, metsähallituksesta tai metsäalan yrityksistä.
4-luokkalaisten palautetta Vantaan metsäviikolta v. 2005:
”Metsäretkellä oli ihanaa! Jokaisella rastilla opimme jotakin uutta tietoa. Ensimmäisellä rastilla näimme moton. Moto teki yhdestä pitkästä kuusesta monta tukkia noin 45 sekunnissa. Toisella rastilla oli suuri aukio, josta oli kaadettu monia kymmeniä puita. Siellä saimme istuttaa kuusentaimipottiputkella, sillä meille kerrottiin, että jos on kaadettu puita, niin silloin täytyy tavalla tai toisella istuttaa lisää puita.” Vilma
”En ikinä unohda sitä päivää. Paras löytöni oli ruskojuoksiainen. Loppuhuipennus oli se, kun tien sivulla lepäili kettu.” Jonatan
”Terveisiä kaikille, mutta eniten stadilaiselle puunkaatajalle. Tulen mieluusti uudelleen” Veera
Opettajien palautetta Helsingin 6-luokkalaisten metsäviikolta v. 2007:
”Hieno homma, olisi hyvä, että kaikilla luokilla olisi ajallaan mahdollisuus päästä osallistumaan”
”Jag tycker att det är väldigt viktigt att stadelever får möjlighet att komma ut i skogen och på att så här välplanerat sätt kunna delta och lära sig om skogen som en viktig del av landets ekonomi.”
”Metsäpäivä täydensi ja tuki jo koulussa opittua. Nyt nähtiin ihan käytännössä miten hommat toimivat. Näin asiat jäävät hyvin mieleen.”
”Kannatan ehdottomasti päivän jatkamista samalla konseptilla.”
Hakkuuvalmiit puut ovat iäkkäämpiä kuin isovanhemmat
Suomalaisen metsän elinkaaren pituus riippuu siitä, onko kyseessä luonnonmetsä vai talousmetsä. Puun kasvunopeuteen vaikuttavat myös muun muassa se, missä päin Suomea se kasvaa, mistä puulajista on kyse, ja millaiset kasvuolot sillä on.
Talousmetsässä metsänhoito nopeuttaa puuston elinkaaren vaiheet etenemistä, jolloin metsän elinkaari voi olla sadan vuoden pituinen. Talousmetsän elinkaari alkaa puuston hakkaamisesta, jonka jälkeen tilalle istutetaan uusi metsä. Metsä voidaan uudistaa muutaman pystyyn jätetyn puun siementen avulla, tai sen voi myös istuttaa tai kylvää. Metsän kasvatuksen aikana tehdään yksi tai kaksi harvennushakkuuta 10-15 vuoden välein niin, että parhailla puilla on enemmän tilaa kasvaa. Pois hakatut puut päätyvät usein kuitupuuksi, tai niitä voidaan käyttää lämmityksessä. Talousmetsässä päätehakkuukelpoiset puut ovat lajista ja kasvupaikasta riippuen noin satavuotiaita.
Luonnonmetsästä puuston elinkaari voi olla jopa 300 vuoden pituinen. Koska luonnonmetsää ei hoideta, sitä uudistavat esimerkiksi metsäpalot tai myrskyt, jotka raivaavat kasvutilaa uusille taimille. Luonnonmetsän elinkaari alkaa myrskyn tai vastaavan häiriön jälkeen metsän uudistumisella. Kasvuvaihetta kestää lähes ensimmäiset 200 vuotta, jonka jälkeen puusto saavuttaa päätemetsävaiheen.
Artikkelin on tuottanut MTK
Katso myös
Uusimmat videot
