Artikkeli: Kohteleeko laki naisia ja miehiä samalla tavalla?

Vaikka naisen asema Suomessa onkin parantunut huikeasti viimeisten vuosikymmenten aikana, tasa-arvoasiat puhuttavat edelleen. Lainsäädännössä on paljon naisia hyödyttäviä asioita, mutta toisaalta palkkaerot ovat yhä olemassa, ja naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yleisempää kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Huomioiko laki käytännön erikoistilanteet?

- Teoriassa lainsäädäntö kohtelee naisia ja miehiä samalla tavalla, mutta on kuitenkin eri asia, miten laki toteutuu käytännössä, toteaa Keskuskauppakamarin johtaja, Euroopan naisjuristien puheenjohtaja Leena Linnainmaa, joka on kirjoittanut Naisen lakikirjan.
- Esimerkiksi avoliitossa ei ole erityistä suojaa kummallekaan osapuolelle, mutta käytännön tilanteet voivat johtaa kohtuuttomuuksiin naisen kannalta. Myös väkivalta- ja seksuaalirikostilanteissa voi miettiä, onko naisen asema sama kuin miehen.

Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden hyvin varhaisessa vaiheessa, ja meillä on naisten aseman suhteen hyvä tilanne verrattuna moneen muuhun maahan. Linnainmaan mukaan edessä on kuitenkin vielä paljon haasteita ennen kuin kaikki saadaan tasa-arvoiseksi.
- Lainsäädännön sopeuttaminen esimerkiksi raskaustilanteiden huomioon ottamiseksi ja pätkätöiden välttämiseksi, palkkojen saamiseksi yhtäläiselle tasolle ja väkivallan vähentämiseksi on iso prosessi. Näissä asioissa on todella paljon haasteita.

Erotilanteista kitkeriä esimerkkejä

Naiset pystyvät suojelemaan itseään ja taloudellisia oikeuksiaan lain edessä, jos he tietävät, mitä laki sanoo eri asioista, ja miten se sopii omaan tilanteeseen. Varatuomari Leena Linnainmaan mukaan ihmiset ovat yllättävän tietämättömiä perusasioista, kuten esimerkiksi avo- ja avioliiton eroista lain mukaan, mikä saattaa johtaa kitkeriin tilanteisiin.
- Avo- ja avioliitto ovat lain edessä kaksi täysin eri asiaa. Avioliitossa puolisolla on oikeus toisen omaisuuteen, joten eron tullessa varat puolitetaan, mikäli ei ole tehty avioehtoa. Noin neljännes suomalaisista tekee nykyään avioehdon, mikä on järkevää etenkin siinä tapauksessa, jos toisella puolisolla on jo ennestään omaisuutta tai oma yritys, tai odotettavissa on perintö.

Avoliitossa puolestaan omaisuuden omistaja on se, jonka nimissä omaisuus on, joten asunnon ja muiden isompien hankintojen omistus kannattaa miettiä tarkkaan. Omistussuhteiden pohtimista pidetään usein epäluottamuslauseena, mutta Linnainmaa muistuttaa, että myöskään omaisuuden hankkiminen ainoastaan toisen nimiin ei ole puolison kunnioittamista.
- Esimerkiksi korkeimmassa oikeudessa on ollut tapaus, jossa 27 vuotta kestänyt avoliitto päättyi eroon. Parilla oli kolme yhteistä lasta, ja perheen työssäkäyvä äiti oli maksanut omasta palkastaan ruoat ja muut päivittäiset kulut. Yhdessä hankitut omakotitalo ja auto puolestaan olivat miehen nimissä, eli lain mukaan naisella ei ollut mitään oikeutta niihin eron tullessa. Korkein oikeus määräsi lopulta naiselle korvattavaksi 7500 euroa 27 vuodesta.

Testamenttiin apua asianajajalta

Omaa omaisuutta voi hallita esimerkiksi tekemällä testamentin. Testamentti kannattaa tehdä etenkin siinä tapauksessa, jos itsellä ei ole rintaperillisiä, tai jos haluaa määrätä avopuolisonsa perijäkseen.
- Testamentilla voi vaikuttaa siihen, miten haluaa jakaa omaisuutensa kuolemansa jälkeen. Sillä voi esimerkiksi estää perillisten välisen kiistelyn päättämällä omaisuuden jaosta etukäteen tai poissulkea avio-oikeuden niin, että perillisen aviopuolisolla ei ole oikeutta perintöön, Leena Linnainmaa neuvoo.

Testamentin tekoa varten kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan, jotta testamentin sanamuoto ei jää epäselväksi tai verotuksen tarjoamat mahdollisuudet käyttämättä. Myös avioehtoa harkitessa tai omaisuusriidoissa on hyvä kysyä neuvoa asianajajalta.
- Pienempiin asioihin, kuten esimerkiksi kuluttajakauppaan tai pankki- ja vakuutusasioihin, on olemassa kevyempiä tapoja saada apua. Monille aloille on tarjolla maksutonta neuvontapalvelua, jonka puoleen kannattaa kääntyä tarvittaessa.



Artikkelin on tuottanut WSOYpro