Elämä
Takaisin
Takaisin
Artikkeli: Kilpailutus tuo mahdollisuuden parantaa terveyspalveluiden laatua ja kustannustehokkuutta
16.10.2008
Julkisten terveydenhoitopalveluiden ulkoistaminen yksityiselle puolelle on puhututtanut Suomessa jo pitkään, ja etenkin nyt kunnallisvaalien alla aihe on noussut uudelleen tapetille. Ulkoistamispäätöstä tehdessä puntarissa ovat palveluiden laatu ja kustannustehokkuus, jotka usein paranevat kilpailutuksen myötä.
Suomalaisten suhtautuminen ostopalveluiden käyttämiseen terveydenhuollossa on viime vuosina muuttunut, ja nykyään valtaosa meistä suhtautuu ulkoistamiseen myönteisesti.
- Olennaista on ymmärtää, että ulkoistamisesta huolimatta järjestelyvastuu säilyy kunnalla ja vain palvelutuotanto ostetaan yksityisiltä. Eli mitään vallatonta markkinameininkiä tämä ei ole, korostaa Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Antti Mähönen.
Keskustelua terveydenhuollon palveluiden ostamisesta jarruttavat kunnissa usein vakiintuneet toimintatavat, joiden muuttaminen vie paljon aikaa ja vaatii osaamista. Kansalaiset ovat kuitenkin aiempaa selkeämmin kiinnostuneita saatavilla olevista palveluista.
- Kuntalaiset odottavat kuntien järjestävän palveluita, joissa kustannukset ja laatu ovat kohdillaan. Se, kuka palvelut järjestää, on täysin toissijainen asia. Kuntapäättäjien pitäisi ottaa tämä viesti vakavasti, sillä se on selkeä signaali siitä, että asiaan pitäisi tarttua kunnissa aktiivisemmin.
Laatu ja kustannukset tasapainoon
Palveluiden ostoa harkitsevien kuntien tulisi lähteä liikkeelle selvittämällä oman tuotantonsa kustannukset ja laatu, joista on usein olemassa puutteellista tietoa. Kun nykytilanne on selvitetty, päästään vertailemaan, missä tilanteissa ja minkä palveluiden kohdalla voitaisiin käyttää yksityisiä palveluntuottajia.
Ulkoistamista perustellaan usein palveluiden laadun paranemisella. Mähönen muistuttaa, että ulkoistamisvaihtoehdon harkinta johtaa usein kunnan omankin palvelutuotannon kehittämiseen.
- Yksityisten käyttäminen ei toki ole itseisarvo. Palveluiden kilpailutus on juuri se tekijä, joka kannustaa sekä yksityisiä että julkisia kehittämään toimintatapojaan ja innovoimaan uutta, mikä parantaa laatua ja kustannustehokkuutta.
Laadun takaamisen lisäksi kilpailutuksella pyritään myös pitämään kustannukset kurissa. Väestön ikääntymisestä ja muista palvelutarpeiden muutoksista johtuen terveydenhuollon kustannukset ovat nousussa, ja niiden kontrollointi on hankalaa.
- Tutkimuksissa on onneksi käynyt ilmi, että laajalla joukolla suomalaisia on nykyään kohtalaisen hyvin varaa erilaiseen kulutukseen, ja samalla myös valmiudet maksaa terveyspalveluista nykyistä enemmän, jos heille vain taataan palvelun laatu.
Yksityisiä toimijoita tarvitaan
Julkisessa terveydenhuollossa palveluiden ostaminen yksityisiltä toimijoilta on vielä melko vähäistä. Julkisen terveydenhuollon kustannuksista käytetään vain noin 3-4 prosenttia ostopalveluiden käyttöön. Palveluntuottajien näkökulmasta katsottuna noin 10 prosenttia toiminnasta kytkeytyy tavalla tai toisella ostopalveluihin.
Terveyspalveluiden ostaminen on tärkeä osa terveydenhuollon järjestämistä, sillä kaikilla kunnilla ei olisi edes teoriassa mahdollisuutta palvella kaikkia kuntalaisia ilman yksityisiä palveluntarjoajia. Mähösen mukaan selviämisen ilman ostopalveluita ei pidä olla kunnille mikään tavoitetila.
- Samoin kuin yhteiskunnassa yleensä, myös terveydenhuollossa tarvitaan yksityisiä toimijoita sekä yksityisen palveluntuotannon kautta saatavaa toimintojen kehittämistä, Mähönen sanoo.
- Kuntapäättäjiltä odotetaan nyt rohkeutta, vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista sekä kykyä viedä muutosprosessi läpi. Yksityisen palvelutuotannon hyödyntämisessä heillä on kuntalaisten vahva tuki takanaan.
Artikkelin on tuottanut Terveyspalvelualan Liitto
Suomalaisten suhtautuminen ostopalveluiden käyttämiseen terveydenhuollossa on viime vuosina muuttunut, ja nykyään valtaosa meistä suhtautuu ulkoistamiseen myönteisesti.
- Olennaista on ymmärtää, että ulkoistamisesta huolimatta järjestelyvastuu säilyy kunnalla ja vain palvelutuotanto ostetaan yksityisiltä. Eli mitään vallatonta markkinameininkiä tämä ei ole, korostaa Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Antti Mähönen.
Keskustelua terveydenhuollon palveluiden ostamisesta jarruttavat kunnissa usein vakiintuneet toimintatavat, joiden muuttaminen vie paljon aikaa ja vaatii osaamista. Kansalaiset ovat kuitenkin aiempaa selkeämmin kiinnostuneita saatavilla olevista palveluista.
- Kuntalaiset odottavat kuntien järjestävän palveluita, joissa kustannukset ja laatu ovat kohdillaan. Se, kuka palvelut järjestää, on täysin toissijainen asia. Kuntapäättäjien pitäisi ottaa tämä viesti vakavasti, sillä se on selkeä signaali siitä, että asiaan pitäisi tarttua kunnissa aktiivisemmin.
Laatu ja kustannukset tasapainoon
Palveluiden ostoa harkitsevien kuntien tulisi lähteä liikkeelle selvittämällä oman tuotantonsa kustannukset ja laatu, joista on usein olemassa puutteellista tietoa. Kun nykytilanne on selvitetty, päästään vertailemaan, missä tilanteissa ja minkä palveluiden kohdalla voitaisiin käyttää yksityisiä palveluntuottajia.
Ulkoistamista perustellaan usein palveluiden laadun paranemisella. Mähönen muistuttaa, että ulkoistamisvaihtoehdon harkinta johtaa usein kunnan omankin palvelutuotannon kehittämiseen.
- Yksityisten käyttäminen ei toki ole itseisarvo. Palveluiden kilpailutus on juuri se tekijä, joka kannustaa sekä yksityisiä että julkisia kehittämään toimintatapojaan ja innovoimaan uutta, mikä parantaa laatua ja kustannustehokkuutta.
Laadun takaamisen lisäksi kilpailutuksella pyritään myös pitämään kustannukset kurissa. Väestön ikääntymisestä ja muista palvelutarpeiden muutoksista johtuen terveydenhuollon kustannukset ovat nousussa, ja niiden kontrollointi on hankalaa.
- Tutkimuksissa on onneksi käynyt ilmi, että laajalla joukolla suomalaisia on nykyään kohtalaisen hyvin varaa erilaiseen kulutukseen, ja samalla myös valmiudet maksaa terveyspalveluista nykyistä enemmän, jos heille vain taataan palvelun laatu.
Yksityisiä toimijoita tarvitaan
Julkisessa terveydenhuollossa palveluiden ostaminen yksityisiltä toimijoilta on vielä melko vähäistä. Julkisen terveydenhuollon kustannuksista käytetään vain noin 3-4 prosenttia ostopalveluiden käyttöön. Palveluntuottajien näkökulmasta katsottuna noin 10 prosenttia toiminnasta kytkeytyy tavalla tai toisella ostopalveluihin.
Terveyspalveluiden ostaminen on tärkeä osa terveydenhuollon järjestämistä, sillä kaikilla kunnilla ei olisi edes teoriassa mahdollisuutta palvella kaikkia kuntalaisia ilman yksityisiä palveluntarjoajia. Mähösen mukaan selviämisen ilman ostopalveluita ei pidä olla kunnille mikään tavoitetila.
- Samoin kuin yhteiskunnassa yleensä, myös terveydenhuollossa tarvitaan yksityisiä toimijoita sekä yksityisen palveluntuotannon kautta saatavaa toimintojen kehittämistä, Mähönen sanoo.
- Kuntapäättäjiltä odotetaan nyt rohkeutta, vanhojen toimintatapojen kyseenalaistamista sekä kykyä viedä muutosprosessi läpi. Yksityisen palvelutuotannon hyödyntämisessä heillä on kuntalaisten vahva tuki takanaan.
Artikkelin on tuottanut Terveyspalvelualan Liitto
Takaisin
