Hyötytietoa arkeen, ajankohtaista tietoa elämään
Arki
Takaisin

Artikkeli: Sopiiko asumisoikeusasunto sinulle?

19.8.2008

Omistusasunto on usean suomalaisen haave. Elämäntilanne ei kuitenkaan aina anna myöden ostohaluille, tai iso lainataakka saattaa kauhistuttaa. Asumisoikeusasunto sopii sekä tilapäiseksi että pysyväksi kodiksi, ja sen hankkiminen onnistuu pienemmälläkin sijoituksella. Miten asumisoikeusjärjestelmä toimii?

Oman asunnon ostaminen houkuttaa monia suomalaisia, mutta kalliit hinnat ja asuntolainojen heittelehtivät korot saattavat laittaa ostosuunnitelmille stopin. Omistusasuntoa kaipaaville vaihtoehdon tarjoavat asumisoikeusasunnot, jotka sijoittuvat asumismuotona omistus- ja vuokra-asunnon välille.
- Asumisoikeusasunto on koti, josta asukas maksaa 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta, ja sen jälkeen käyttövastikkeen kuukausittain. Vastike on edullisempi kuin vastaavan vuokra-asunnon vuokra, kertoo Asokotien markkinointipäällikkö Jaana Haikonen.

Asumisoikeusasunnot eivät ole vain kerrostaloasuntoja, vaan valikoimasta löytyy myös esimerkiksi omakotitaloja. Haikosen mukaan asumisoikeusasuminen sopii kaikille elämäntilanteesta riippumatta.
- Meidän asiakkaamme edustavat melko kattavaa läpileikkausta koko Suomen kansasta. Etenkin nuorille tällainen asumismuoto sopii hyvin, sillä oman asunnon ostamiseen ei välttämättä ole varaa.

Asunnon saa hakunumeron perusteella

Asumisoikeusasunnon hakeminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää. Tulorajoja ei ole, ja varallisuusrajat koskevat vain alle 55-vuotiaita. Kaksivaiheisessa hakuprosessissa haetaan ensin järjestysnumero, jonka perusteella vapautuvia asuntoja täytetään, ja sen jälkeen täytetään varsinainen hakulomake.
- Hakeminen ei ole lainkaan mutkikasta, Haikonen vakuuttaa.
- Järjestysnumeron saa sen kunnan asuntotoimistosta, josta asuntoa haetaan, ja sillä voi ilmoittautua kaikkien asumisoikeusasuntojen asiakasrekisteriin. Asunnon saamisen nopeutta on vaikea ennakoida, sillä se riippuu siitä, miten paljon asuntoja vapautuu. Esimerkiksi meillä vapautuu noin parituhatta asuntoa vuodessa.

Haikonen suosittelee järjestysnumeron hakemista mahdollisimman pian, vaikkei esimerkiksi vuokra-asunnosta vielä pois haikailisikaan. Numeron hakeminen on maksutonta, eikä myöskään sido mihinkään.
- Järjestysnumeron hakeminen on sijoitus tulevaisuutta silmälläpitäen. Jos elämäntilanne muuttuu, numero on jo valmiina, ja asunnon saa mahdollisimman pian.

Asumisoikeusasunnossa asuva ei jää kahden asunnon loukkuun edes ostaessaan oman asunnon. Kun asukas on jättänyt asunnosta luopumisilmoituksen, asumisoikeusyhtiö lunastaa asunnon takaisin, ja palauttaa samalla asumisoikeusmaksun.

Tilapäinen vai pysyvä ratkaisu?

Ensimmäiset asumisoikeusasunnon rakennettiin Rovaniemelle 1990-luvun alussa, ja niitä on nykyään noin 33000 ympäri Suomen. Asokotien Jaana Haikosen arvion mukaan asumisoikeusasuntoja löytyy jo jokaisesta suuresta kaupungista.

Haikosen kokemuksen mukaan asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat tyytyväisiä asumismuotoonsa. Toisille se sopii määräaikaiseksi järjestelyksi nykyiseen elämäntilanteeseen, kun taas toisille se on pysyvä ratkaisu.
- Asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat hyvin erilaisia. Jotkut kokevat yhteisöllisyyden turvalliseksi ja osallistuvat talon hallituksen toimintaan, ja jotkut puolestaan haluavat ”vain asua ”, Haikonen kuvailee.


Artikkelin on tuottanut Asokodit

Takaisin

Nettitelkku on ilmainen netti-tv, josta saat hyviä vinkkejä ja kaikenlaista hyötytietoa.
Kuukauden sarjakuva