Artikkeli: Jäykkä koulutusjärjestelmä pahentaa sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa - apu uudesta tutkinnosta?

Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt pulaa osaavista työntekijöistä, ja tilanne näyttää jatkossa vain huononevan. Löytyisikö ratkaisu tilanteen korjaamiseen koulutusjärjestelmän muutoksesta ja suomalaisten asenteista?

Suurten ikäluokkien eläköityminen lähivuosina vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanteeseen kahdesta suunnasta: toisaalta työmarkkinoilta poistuu työntekijöitä enemmän kuin uusia tulee, ja kuitenkin ikääntyvän väestön palvelutarve vaatii alalle aikaisempaa enemmän työntekijöitä.
- Terveydenhoitoalalla on jo tällä hetkellä pulaa lääkäreistä ja sairaanhoitajista, kun taas sosiaalialalla isoin tarve kohdistuu lähi- ja perushoitajiin. Pysyviin työpaikkoihin hakijoita yleensä löytyy, mutta sijaisuuksia ja määräaikaisia paikkoja on vaikea täyttää, toteaa Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliiton liittojohtaja Tuomas Mänttäri.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula saa pontta myös alan koulutuspaikkojen määrästä, jossa ei ole riittävästi otettu huomioon alan nopeaa kasvua. Mänttäri kaipaakin koulutuspaikkakiintiöihin reilua kasvua.

Koulutusjärjestelmä liian joustamaton

Suomen laki tuo omat ongelmansa sosiaali- ja terveysalan rekrytointiin. Laissa säädetyt alan kelpoisuusvaatimukset on Mänttärin mukaan kirjoitettu niin hankalasti, että niitä tulkitsevien lääninhallitusten linjaukset eroavat toisistaan paljonkin.
- Kelpoisuusvaatimuksia tulkitaan usein tarpeettoman tiukkaan niin, että huomioon otetaan vain ne työntekijät, joilla on vähintään kolmivuotinen lähihoitajan koulutus. Tämä vähentää esimerkiksi ruokailussa tai hygienia-asioissa avustavan henkilöstön määrää, mikä puolestaan lisää koulutettujen ammattilaisten työtä.

Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto näkee uuden koulutusmuodon yhtenä vastauksena työvoimatarpeeseen. Alalla on paljon vähemmän vaativia tehtäviä, joihin ei kuitenkaan ole lyhyempää koulutusta. Liitto loisi avustavia työtehtäviä varten lyhyemmän ammattitutkinnon, jossa pätevyyden saisi esimerkiksi vuoden koulutuksen jälkeen.
- Alalla tarvitaan toki eniten hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta tätä kautta saataisiin myös vähemmän vaativiin tehtäviin lisää työvoimaa. Samalla voitaisiin tarjota houkutteleva, lyhyempi koulutusvaihtoehto niille nuorille tai ammatinvaihtajille, jotka eivät saa lainkaan ammatillista koulutusta.

Asennemuutoksella arvostusta alalle?

Parhaillaan on käynnissä useampia projekteja sosiaali- ja terveysalan imagon vahvistamiseksi. Myös suomalaisilla tv-kanavilla pyörivät sairaalaelämästä kertovat sarjat ja tosi-tv-ohjelmat nostavat alaa esille julkisuudessa, mutta Mänttäri muistuttaa kuitenkin, etteivät ne kerro koko totuutta.
- Kaikki kiinnostava tässä työssä ei tapahdu vain sairaalan teho-osastolla.

Juuri vanhustenhoito on tällä hetkellä kuuma aihe sosiaali- ja terveysalaa koskevissa keskusteluissa, ja myös monen puolueen teema kunnallisvaaleissa. Mänttäri kaipaa suomalaisilta asenteen korjausta, joka veisi pois nykyisestä ikuisen nuoruuden palvonnasta.
- Voisiko asennemuutoksen kautta iälle ja kokemukselle saada arvostusta, joka heijastuisi myös koulutusvalintoihin niin, että vanhuspalveluihin keskittyminen tulisi koulutukseen hakeutuvien silmissä kiinnostavammaksi?



Artikkelin on tuottanut Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto