Itämainen ruoka rokkaa myös Suomessa

Itämainen ruoka ei ole enää harvinaista herkkua, jota syödään ainoastaan ulkomaanmatkoilla, vaan se on osa suomalaista ruokakulttuuria. Matkustelu on suurin vaikuttaja itämaisen ruoan suosion kasvuun. Eksoottisia makuja kokataan kotikeittiöissä, ja ruokapöydän ääreen kootaan myös ystävät ja perhe.

Itämaisen ruoan suosio kasvaa hurjaa vauhtia myös Suomessa. Ravintolatarjonnasta löytyy runsaasti vaihtoehtoja etnisiä makuja rakastaville, ja kaupoissa on tarjolla tuotteita ja raaka-aineita kotikeittiössä nautiskeluun.

Suomalaiset eivät ole aina olleet yhtä innostuneita itämaisesta ruoasta, vaan sen suosio alkoi kasvaa vasta kymmenisen vuotta sitten. Itämaisen ruoan valmistuksessa käytettäviä tuotteita maahantuovassa Haugen-Gruppen Oy:ssä työskentelevä Anne Sihvola arvelee, että suosion kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa globalisaatio sekä matkustelun lisääntyminen.

- Ruokamaailmat ja –kulttuurit ovat pienentyneet globalisaation myötä, ja lisääntynyt informaatio ja matkustelu tuovat eri ruokakulttuureita tutummaksi meillekin. Etenkin nuoret matkustavat ympäri maailmaa ja heillä kynnys kokeilla ja omaksua uutta on matala, toteaa yrityksen ostoista vastaava Sihvola.

Myös erilaiset kurssit ovat lisänneet suomalaisten tietoja ja innostusta itämaiseen ruokaan. Monet tekevät eksoottiset ateriansa kotona alusta asti.

Itämaisten keittiöiden erikoisuudet ovat ottaneet luontevasti paikkansa suomalaisten ruokailutottumuksissa. Ennakkoluulot siitä, että itämainen ruoka on liian tulista suomalaiseen makuun, on kumottu, sillä tarjolla on monenlaisia makuja. Etenkin lapset ja nuoret ovat tottuneet eksoottisiin ruokiin.

- Oman lapseni luokalta oli kysytty koulussa lempiruokia, ja siellä oli ollut aika yllättäviäkin vastauksia, kuten esimerkiksi sushi.

Eri maiden keittiöissä erilaisia makuja

Itämainen ruoka käsittää muun muassa kiinalaisen, japanilaisen, thaimaalaisen ja intialaisen keittiön. Vaikka kaikki itämainen ruoka niputetaan helposti samanlaiseksi, eri maiden ruokakulttuureissa saattaa olla suuriakin eroja. Yhteistä niille ovat kuitenkin voimakkaat maut, kuten tulisuus, happamuus, makeus, suolaisuus ja kirpeys. Myös vihanneksia, hedelmiä ja tuoreita yrttejä käytetään paljon.

- Itämaisen ruoan kenttä on valtavan laaja, pelkästään Kiinassa on paljon erilaisia keittiöitä. Jokaisella keittiöllä on omat ominaispiirteensä. Esimerkiksi kiinalaiseen ruokaan kuuluvat läheisesti nuudelit, riisi ja soija, kun taas thaimaalaisessa käytetään paljon kookosmaitoa, limettiä ja sitruunaruohoa, Sihvola kertoo.

Itämainen ruoka on siirtynyt ravintoloista myös kotikeittiöihin ja aterialle kutsutaan usein itämaiseen tapaan ystäviä ja sukulaisia. Jopa perusruokakaupoista löytyy tänä päivänä aineksia itämaiseen ruoan valmistukseen. Saatavilla on myös kotimaisia tuotteita varsinkin vihannespuolella. Esimerkiksi siitakesieniä eli niin sanottuja kiinalaisia sieniä viljellään Suomessakin.

Siitakesieni on itämaisen keittiön vakioraaka-aine

Itämainen ruoka on siirtynyt ravintoloista myös kotikeittiöihin.

Itämaisessa ruoassa käytetään paljon sieniä, ja erityisesti siitakesienet ovat suosittu raaka-aine sekä tuoreina että kuivattuina. Niitä käytetään esimerkiksi kastikkeissa, wokeissa ja keitoissa. Siitakesienet ovat tärkeitä höysteitä etenkin japanilaisessa ruoanlaitossa.

Kaukoidästä kotoisin oleva siitakesieni on Suomessa vielä suhteellisen nuori tulokas etenkin metsäsieniin verrattuna, sillä sitä on syöty meillä vasta runsaat kymmenen vuotta. Etenkin Kiinassa ja Japanissa siitaketta syödään paljon myös sen terveysvaikutusten vuoksi: siitakesienillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa kohonneisiin veren kolesterolipitoisuuksiin.


Siitake ei kasva Suomessa luonnossa, vaan sitä viljellään sienimöissä, joissa sen kasvulle saadaan parhaat mahdolliset olosuhteet.
- Sienimöissä yritetään jäljitellä syksyä. Ilmassa on kosteutta ja sopivasti lämpöä, kuvailee luomusienimö Polar Shiitake Oy:n toimitusjohtaja Markku Leppänen.

Kasvuaika peräti puoli vuotta

Siitakkeet kasvavat sienimössä lehtipuun purusta ja viljasta valmistetuissa kasvualustoissa. Kaupan tiskille päätyvät sienet ovat kasvatusprosessista vain jäävuoren huippu, sillä varsinainen kasvuvaihe vie yli puoli vuotta aikaa.
- Sienirihmastoa idätetään kasvualustassa kuukauden verran, jonka jälkeen esikasvatusvaihe kestää puolisen vuotta. Pari, kolme viikkoa myöhemmin alkaa tulla satoa. Alustan valmistus on meillä koneellistettu, mutta sienten poiminta tehdään käsin, Leppänen kertoo.


Reseptejä:

Kiinalaisia sieniä hapanimeläkastikkeessa
luomusiitakesieniä
paprika
purjo
ananaspaloja
kiinankaali
(kanaa / porsaansuikaleita / tofua)
tomaattipyreetä
soijakastiketta
sokeria

Paista ensin pannulla halutessasi kanaa, porsasta tai tofua. Siirrä syrjään odottamaan. Paista pannulla muut kasvikset ja lisää loppuvaiheessa suikaloitu kiinankaali sekä ananaspalat. Sekoita tomaattipyreestä sekä muutamasta teelusikallisesta soijakastiketta ja sokeria hapanimeläkastike. Maistele. Sekoita kastike kasvisten ja mahdollisten lihojen / tofun kanssa. Maista vielä suola ja lisää tarvittaessa suolaa tai soijakastiketta. Voit halutessasi lisätä ruokaan tuoretta chiliä tai sweet chili -kastiketta.
Helppo japanilainen miso-keitto
valmista miso-tahnaa
pala purjoa
luomu siitakesieniä
(wakame-merilevää)

Sekoita valmis miso-tahna kiehuvaan veteen pussin ohjeen mukaan ja lisää joukkoon halutessasi wakame-merilevää. Kuullota silputtu purjo sekä siitakesienet pannulla ja lisää keittoon. Keittoon voi lisätä halutessaan esimerkiksi tofukuutioita. Tarjoa heti.



Artikkelin on tuottanut Polar Shiitake Oy