Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
26.11.2008
Ilmastonmuutos muokkaa rantaviivoja – kuinka paljon Suomi kasvaa?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maanpintaan ja rantaviivoihin tuovat uusia haasteita maanmittaustoiminnalle, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa jatkuvasti muuttuvasta maasta. Miten maanmittauksessa on varauduttu ilmastonmuutoksen seurauksiin, ja miksi ajantasainen tieto on niin tärkeää?
- Me elämme alueella, jossa maanpinta kohoaa koko ajan: edellisen jääkauden seurauksena Suomen maapinta-alan kasvaa joka päivä kaksi hehtaaria. Suomen ulkorajat sijaitsevat merellä, joten valtion kokonaispinta-ala ei muutu. Maan ja meren suhde kuitenkin muuttuu, sillä meriala pienenee koko ajan, kertoo Maanmittauslaitoksen maanmittausneuvos Arvo Kokkonen.
Merenpinnan korkeuden vaihtelut ovat aiheuttaneet maanmittaustoiminnalle kokonaan uusia tehtäviä. Maanmittauslaitos tekee ympäristöhallinnolle tulvakarttoja niistä alueista, joilla merenkorkeuden vaihtelu voi vaikuttaa tavallisten ihmisten ja yritysten toimintaan.
- Kartat tehdään modernin teknologian avulla lähinnä käyttämällä laserkeilaustekniikkaa. Sen avulla pystytään havaitsemaan korkeuspintojen vaihtelut, jonka jälkeen tiedot tuotetaan tietokonekäsittelyssä kartoiksi.
Tekniikka tuonut kartat kaikkien saataville
Etenkin viimeisten vuosikymmenten aikana teknologinen kehitys on tuonut maanmittaustoimintaan suuria muutoksia. Satelliitit toimittavat maanpinnan muutoksista jatkuvasti ajantasaista tietoa, joka on digitalisoituna tietona myös tavallisten kansalaisten saatavilla.
- Me tarvitsemme tietoa omassa työssämme, ja tiedon sijainnin merkitys on kasvanut. Se vaikuttaa myös vapaa-aikaan, jonka viettämiseen ihmiset etsivät koko ajan uusia tapoja ja kohteita. Esimerkiksi karttoja, ilmakuvia ja gps-laitteita voidaan käyttää sienestys- ja marjastusretkillä, Kokkonen sanoo.
Suurien tietovarastojen, kuten esimerkiksi maastotietokannan ja kiinteistörekisterien, digitalisoinnilla on myös yhteiskunnallinen merkitys, sillä se on tuonut tullessaan uusia liiketoimintaedellytyksiä.
- Yksityinen sektori pystyy tuottamaan näiden tietojen perusteella uusia palveluja. Tämä on maanmittauksen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa.
Karttatieto osa infrastruktuuria
Maanmittaustoiminta alkoi Suomessa 375 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on ehditty mitata moneen kertaan. Jatkuva maanmittaaminen pitää kuitenkin kartat ja paikkatiedot ajantasaisina, sillä ihmiset muuttavat ympäristöään koko ajan.
- Maankäyttö ja kaavoitus ovat aina riippuvaisia ajasta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tehtävät suunnitelmat voivat pohjautua vain karttoihin ja luotettavaan tietoon ympäristöstä, minkä vuoksi maanmittausta tullaan tekemään edelleen, maanmittausneuvos Arvo Kokkonen toteaa.
Ensimmäiset Suomesta piirretyt kartat tehtiin puolustuksen, verotuksen, maan asuttamisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Moderni tietoyhteiskunta on kuitenkin luonut maanmittaukselle ja karttojen tekemiselle uusia tarpeita.
- Paikannusteknologia on tällä alalla uutta, ja maanmittauksen tarkoituksena on toimittaa sen käyttöön paikkatietoa. Paikka- ja karttatiedot ovat osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria samalla tavalla kuin esimerkiksi maantie- tai dataverkko.
Artikkelin on tuottanut Maanmittauslaitos
- Me elämme alueella, jossa maanpinta kohoaa koko ajan: edellisen jääkauden seurauksena Suomen maapinta-alan kasvaa joka päivä kaksi hehtaaria. Suomen ulkorajat sijaitsevat merellä, joten valtion kokonaispinta-ala ei muutu. Maan ja meren suhde kuitenkin muuttuu, sillä meriala pienenee koko ajan, kertoo Maanmittauslaitoksen maanmittausneuvos Arvo Kokkonen.
Merenpinnan korkeuden vaihtelut ovat aiheuttaneet maanmittaustoiminnalle kokonaan uusia tehtäviä. Maanmittauslaitos tekee ympäristöhallinnolle tulvakarttoja niistä alueista, joilla merenkorkeuden vaihtelu voi vaikuttaa tavallisten ihmisten ja yritysten toimintaan.
- Kartat tehdään modernin teknologian avulla lähinnä käyttämällä laserkeilaustekniikkaa. Sen avulla pystytään havaitsemaan korkeuspintojen vaihtelut, jonka jälkeen tiedot tuotetaan tietokonekäsittelyssä kartoiksi.
Tekniikka tuonut kartat kaikkien saataville
Etenkin viimeisten vuosikymmenten aikana teknologinen kehitys on tuonut maanmittaustoimintaan suuria muutoksia. Satelliitit toimittavat maanpinnan muutoksista jatkuvasti ajantasaista tietoa, joka on digitalisoituna tietona myös tavallisten kansalaisten saatavilla.
- Me tarvitsemme tietoa omassa työssämme, ja tiedon sijainnin merkitys on kasvanut. Se vaikuttaa myös vapaa-aikaan, jonka viettämiseen ihmiset etsivät koko ajan uusia tapoja ja kohteita. Esimerkiksi karttoja, ilmakuvia ja gps-laitteita voidaan käyttää sienestys- ja marjastusretkillä, Kokkonen sanoo.
Suurien tietovarastojen, kuten esimerkiksi maastotietokannan ja kiinteistörekisterien, digitalisoinnilla on myös yhteiskunnallinen merkitys, sillä se on tuonut tullessaan uusia liiketoimintaedellytyksiä.
- Yksityinen sektori pystyy tuottamaan näiden tietojen perusteella uusia palveluja. Tämä on maanmittauksen panos tietoyhteiskunnan rakentamisessa.
Karttatieto osa infrastruktuuria
Maanmittaustoiminta alkoi Suomessa 375 vuotta sitten, ja sen jälkeen Suomi on ehditty mitata moneen kertaan. Jatkuva maanmittaaminen pitää kuitenkin kartat ja paikkatiedot ajantasaisina, sillä ihmiset muuttavat ympäristöään koko ajan.
- Maankäyttö ja kaavoitus ovat aina riippuvaisia ajasta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tehtävät suunnitelmat voivat pohjautua vain karttoihin ja luotettavaan tietoon ympäristöstä, minkä vuoksi maanmittausta tullaan tekemään edelleen, maanmittausneuvos Arvo Kokkonen toteaa.
Ensimmäiset Suomesta piirretyt kartat tehtiin puolustuksen, verotuksen, maan asuttamisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Moderni tietoyhteiskunta on kuitenkin luonut maanmittaukselle ja karttojen tekemiselle uusia tarpeita.
- Paikannusteknologia on tällä alalla uutta, ja maanmittauksen tarkoituksena on toimittaa sen käyttöön paikkatietoa. Paikka- ja karttatiedot ovat osa yhteiskunnan perusinfrastruktuuria samalla tavalla kuin esimerkiksi maantie- tai dataverkko.
Artikkelin on tuottanut Maanmittauslaitos
Katso myös
Uusimmat videot
