Asuminen ja rakentaminen
28.7.2010
Terveys ja hyvinvointi
Takaisin
21.12.2009
Aamu-unisuus on perimässä
Pitkiksi venyviä aamu-unia pidetään usein seurauksena huonosti nukutusta yöstä tai jopa laiskuutena. Tiede kuitenkin kumoaa stereotypiat, sillä aamu-unisuus saattaakin olla perinnöllinen ominaisuus. Vuorokausirytmi muuttuu aamuvirkumpaan suuntaan iän myötä, mutta sitä odotellessa rytmiä voi yrittää kääntää valon avulla.
Suuri osa meistä on sitä mieltä, että herätyskello rämähtää aamuisin päälle aina liian aikaisin. Kun yöunet jäävät liian lyhyiksi tai unen laatu on heikkoa, unen tehtävä eli aivoenergiavarastojen täydentäminen jää yön aikana tekemättä, ja aamulla on nuutunut olo.
Syy aamuväsymykseen saattaa löytyä myös sisäänrakennetusta vuorokausirytmistä: vuorokausityyppi ja heräämisaika eivät välttämättä sovi yhteen. Esimerkiksi iltatyyppiset ihmiset valvovat mielellään pitkään illalla ja nukkuvat pitkään aamulla, joten herääminen töihin aamukuudelta on heille poikkeuksellisen vaikeaa.
- Aamu- ja iltaunisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, vakuuttaa Työterveyslaitoksen unitutkija Mikael Sallinen.
- Noin 80 prosenttia ihmisistä on jotain aamu- ja iltatyyppisten väliltä, ja äärityyppejä on noin 20 prosenttia. Erot johtuvat pitkälti perimästä, sillä aamu- tai iltatyyppisyys on yksi niistä synnynnäisistä ominaisuuksista, joiden kera synnymme.
Sisäänrakennettu vuorokausirytmi ei ole niin pysyvä ominaisuus kuin esimerkiksi silmien väri, vaan se muuttuu jonkin verran vuosien myötä. Ikääntyminen siirtää vuorokausirytmiä aamutyyppiseen suuntaan, kun taas nuoruusvuosina iltatyyppisyys lisääntyy.
- Vanhemmat ajattelevat usein, että illalla pitkään valvovat ja aamulla pitkään nukkuvat nuoret haluavat vain bailata ja olla netissä. Vuorokausirytmi voi johtua osittain siitäkin, mutta usein syynä on kuitenkin se, että biologisen kellon eli aivon sisäosissa olevan tumakkeen rytmi viivästyy nuoruusvuosina.
Auringosta apua aamu-unisille
Aamu- tai iltatyyppisyys on melko pysyvä ominaisuus. Sitä voi kuitenkin yrittää muuttaa samalla tavalla kuin esimerkiksi matkustettaessa yritetään sopeutua määränpään vuorokausirytmiin.
- Jos matkustettaessa ylitetään enemmän kuin kaksi aikavyöhykettä, kuten esimerkiksi lennettäessä Yhdysvaltoihin tai Japaniin, perille saavuttaessa ei olla sikäläisessä univalverytmissä, Sallinen sanoo.
- Uuteen rytmiin pystyy kuitenkin sopeutumaan esimerkiksi USA:n itärannikolla viikon kuluessa. Vuorokausirytmiä voi siis siirtää tunnin verran vuorokauden aikana. Keskeinen tekijä tässä on altistuminen valolle ja pimeälle.
Vuorokausirytmin siirtäminen onnistuu myös kotioloissa samalla menetelmällä. Jos aamuisin on vaikeuksia herätä, hyvä lääke on erityisesti pimeänä vuodenaikana altistuminen aamuvalolle. Paras vaihtoehto olisi aamuauringon paiste, mutta sen voi tarvittaessa korvata puolen tunnin annoksella kirkasvalolampun paistetta.
Varovasti unilääkkeiden kanssa
Nukahtamis- ja unilääkkeet ovat yksi keino nopeuttaa nukahtamista illalla. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen seuraavana päivänä, sillä jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa vielä aamullakin.
- Jäännösvaikutuksista on hyvä keskustella aina lääkärin kanssa. Niiden voimakkuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, mihin aikaan lääke on otettu: illalla nukkumaan mentäessä vai yöllä, kun heräämisen jälkeen ei ole enää saanut unta, Työterveyslaitoksen unitutkija Mikael Sallinen sanoo.
- Tyypillisin vaikutus unilääkkeiden käytön jälkeisenä aamuna on tokkurainen olo. Myös reaktioajat voivat olla tavallista pitempiä, mikä on hyvä ottaa huomioon liikenteessä esimerkiksi auton rattiin lähdettäessä.
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla osoitteessa www.ttl.fi/minunvinkkini on mahdollisuus kertoa oma vinkki aiheesta ”Miten käynnistät itsesi aamulla?”. Sivuilta löytyy myös lisätietoa unesta ja levosta.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos.
Suuri osa meistä on sitä mieltä, että herätyskello rämähtää aamuisin päälle aina liian aikaisin. Kun yöunet jäävät liian lyhyiksi tai unen laatu on heikkoa, unen tehtävä eli aivoenergiavarastojen täydentäminen jää yön aikana tekemättä, ja aamulla on nuutunut olo.
Syy aamuväsymykseen saattaa löytyä myös sisäänrakennetusta vuorokausirytmistä: vuorokausityyppi ja heräämisaika eivät välttämättä sovi yhteen. Esimerkiksi iltatyyppiset ihmiset valvovat mielellään pitkään illalla ja nukkuvat pitkään aamulla, joten herääminen töihin aamukuudelta on heille poikkeuksellisen vaikeaa.
- Aamu- ja iltaunisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, vakuuttaa Työterveyslaitoksen unitutkija Mikael Sallinen.
- Noin 80 prosenttia ihmisistä on jotain aamu- ja iltatyyppisten väliltä, ja äärityyppejä on noin 20 prosenttia. Erot johtuvat pitkälti perimästä, sillä aamu- tai iltatyyppisyys on yksi niistä synnynnäisistä ominaisuuksista, joiden kera synnymme.
Sisäänrakennettu vuorokausirytmi ei ole niin pysyvä ominaisuus kuin esimerkiksi silmien väri, vaan se muuttuu jonkin verran vuosien myötä. Ikääntyminen siirtää vuorokausirytmiä aamutyyppiseen suuntaan, kun taas nuoruusvuosina iltatyyppisyys lisääntyy.
- Vanhemmat ajattelevat usein, että illalla pitkään valvovat ja aamulla pitkään nukkuvat nuoret haluavat vain bailata ja olla netissä. Vuorokausirytmi voi johtua osittain siitäkin, mutta usein syynä on kuitenkin se, että biologisen kellon eli aivon sisäosissa olevan tumakkeen rytmi viivästyy nuoruusvuosina.
Auringosta apua aamu-unisille
Aamu- tai iltatyyppisyys on melko pysyvä ominaisuus. Sitä voi kuitenkin yrittää muuttaa samalla tavalla kuin esimerkiksi matkustettaessa yritetään sopeutua määränpään vuorokausirytmiin.
- Jos matkustettaessa ylitetään enemmän kuin kaksi aikavyöhykettä, kuten esimerkiksi lennettäessä Yhdysvaltoihin tai Japaniin, perille saavuttaessa ei olla sikäläisessä univalverytmissä, Sallinen sanoo.
- Uuteen rytmiin pystyy kuitenkin sopeutumaan esimerkiksi USA:n itärannikolla viikon kuluessa. Vuorokausirytmiä voi siis siirtää tunnin verran vuorokauden aikana. Keskeinen tekijä tässä on altistuminen valolle ja pimeälle.
Vuorokausirytmin siirtäminen onnistuu myös kotioloissa samalla menetelmällä. Jos aamuisin on vaikeuksia herätä, hyvä lääke on erityisesti pimeänä vuodenaikana altistuminen aamuvalolle. Paras vaihtoehto olisi aamuauringon paiste, mutta sen voi tarvittaessa korvata puolen tunnin annoksella kirkasvalolampun paistetta.
Varovasti unilääkkeiden kanssa
Nukahtamis- ja unilääkkeet ovat yksi keino nopeuttaa nukahtamista illalla. Niiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen seuraavana päivänä, sillä jotkut lääkkeet saattavat vaikuttaa vielä aamullakin.
- Jäännösvaikutuksista on hyvä keskustella aina lääkärin kanssa. Niiden voimakkuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, mihin aikaan lääke on otettu: illalla nukkumaan mentäessä vai yöllä, kun heräämisen jälkeen ei ole enää saanut unta, Työterveyslaitoksen unitutkija Mikael Sallinen sanoo.
- Tyypillisin vaikutus unilääkkeiden käytön jälkeisenä aamuna on tokkurainen olo. Myös reaktioajat voivat olla tavallista pitempiä, mikä on hyvä ottaa huomioon liikenteessä esimerkiksi auton rattiin lähdettäessä.
Työterveyslaitoksen verkkosivuilla osoitteessa www.ttl.fi/minunvinkkini on mahdollisuus kertoa oma vinkki aiheesta ”Miten käynnistät itsesi aamulla?”. Sivuilta löytyy myös lisätietoa unesta ja levosta.
Artikkelin on tuottanut Työterveyslaitos.
Katso myös
Uusimmat videot
