Asuminen ja rakentaminen
28.7.2010
Ilmiöt
Takaisin
2.12.2009
Aalto-yliopisto satsaa opiskelijoihinsa uusin keinoin
Suomessa käynnissä olevalla korkeakoulu-uudistuksella pyritään lisäämään yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Yksi uudistuksen kärkihankkeista on Aalto-yliopisto, jossa kolmen eri alan korkeakoulut yhdistyvät. Aallossa panostetaan oppimiskeskeisen kulttuurin luomiseen muun muassa innostamalla opiskelijoita poikkitieteellisillä opiskelumahdollisuuksilla ja kansainvälisellä ilmapiirillä sekä tukemalla vapaa-ajan sosiaalista elämää.
Yksi näkyvimmistä muutoksista parhaillaan käynnissä olevassa korkeakoulu-uudistuksessa on kolmen korkeakoulun yhdistyminen virallisesti vuodenvaihteessa Aalto-yliopistoksi. Teknillisen ja Taideteollisen korkeakoulun sekä Helsingin kauppakorkeakoulun muodostaman uuden yliopiston tavoitteena on opiskelun laadun parantaminen erilaisten keinojen avulla.
– Aalto-yliopiston tavoitteena on oppimiskeskeisen kulttuurin edistäminen, mikä tarkoittaa opetuksen laatuun ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen panostamista. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota muun muassa opetuksen ja tutkimuksen yhdistämiseen sekä poikkitieteellisiin ja tieteen ja taiteen välisiin opiskelumahdollisuuksiin, Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara valottaa.
Opettajiakin kannustetaan vaihtoon
Näkyvimmät muutokset opiskelussa ovat muun muassa kansainvälisyyden lisääntyminen. Aalto-yliopisto on monikulttuurinen oppimisyhteisö, jossa kansainvälisyys on kaiken toiminnan lähtökohta. Opiskelijoista ja opettajista kilpaillaan kansainvälisessä toimintakentässä. Jo nyt esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista 45 prosenttia on ulkomaalaisia. Tulevaisuudessa pääosa Aalto-yliopiston maisteriohjelmista toteutetaan englanninkielisinä.
– Tarkoitus on, että ulkomaan vaihto-opiskelu rakennetaan tärkeäksi osaksi tutkinto-ohjelmiin. Myös opettajia rohkaistaan tekemään osa urastaan ulkomailla, ja myöhemmin heiltä jopa vaaditaan sitä.
Korkeakoulujen yhdistyminen mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuuden uudella tavalla. Opiskelijat voivat valita kursseja ja sivuaineitaan nykyistä vapaammin kolmen korkeakoulun opetustarjonnasta, huomioiden kuitenkin oman pääaineensa mahdollisesti tuomat rajoitukset.
– Jo nyt eri koulutusalojen vuorovaikutusta tuetaan mm. yhteisellä kurssitarjonnalla ja Factorien projekteilla. Niissä on mukana kolmen eri alan opiskelijoita, millä saavutetaan synenergiaetuja ja asiantuntijuuden jakamista, eli jokainen tuo poikkitieteelliseen projektiin oman alan tietämyksensä, Raevaara kertoo.
Ei mikään opiskelijan lepokoti
Opiskelijoita pyritään innostamaan entistä parempiin oppimistuloksiin paremman opetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön avulla, mutta myös kantamalla vastuuta opiskelun ulkopuolisesta elämästä. Yliopisto tarjoaa yksin tai yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin alueilla.
– Aalto ei ole mikään lepokoti opiskelijoille, vaan se vaatii opiskelijoiltaan vastuun ottamista omasta oppimisesta ja opinnoista, omien työskentelytapojen kriittistä tarkastelua ja kehittämistä ja osallistumista oppimisyhteisön rakentamiseen. Vastapainona se tarjoaa opiskelijoilleen innostavan ja kannustavan oppimisympäristön.
Vaikka kolme korkeakoulua yhdistyy yhdeksi säätiöpohjaiseksi yliopistoksi, ne säilyvät kuitenkin akateemisesti itsenäisinä. Korkeakoulujen parhaita käytäntöjä jaetaan, mutta samalla myös arvioidaan kriittisesti nykyisiä toimintamalleja ja uudistetaan niitä palvelemaan paremmin yhteistyötä.
– Lähtökohta on se, että korkeakoulujen ydinosaamista vahvistetaan, tuetaan ja kirkastetaan. Yhteistyötä rakennetaan korkeakoulujen vahvuuksien ja erilaisuuden hyväksymisen ja arvostamisen pohjalta, minkä kautta luodaan innovatiivisia yhteistyömalleja ja uudenlaisia ratkaisuja rajojen ylittämiseen.
Oppiminen perustuu monissa yliopistoissa pitkälti teorian ja käytännön yhdistämiseen. Aalto-yliopistossa työelämä halutaan pitää lähellä, mikä näkyy siinä, että opiskelua pyritään tukemaan, vaikka opiskelija siirtyisikin työelämään opintojen vielä ollessa kesken.
– Maisteriohjelmat kaikissa yliopistoissa rakennetaan siten, että niistä valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta sisältäen aikaisemman alemman tutkinnon. Jos opintoihin tulee katkoksia esimerkiksi työelämään siirtymisen vuoksi, rohkaisemme opiskelijaa olemaan yhteydessä yliopistoon. Pyrimme siihen, että kaikki työelämäkontaktit palvelevat opintoja ja lähtökohtana on, että tuemme opiskelijan valmistumista erilaisissa ratkaisuissa, Aalto-yliopiston vararehtori Raevaara sanoo.
Artikkelin on tuottanut Aalto-yliopisto.
Yksi näkyvimmistä muutoksista parhaillaan käynnissä olevassa korkeakoulu-uudistuksessa on kolmen korkeakoulun yhdistyminen virallisesti vuodenvaihteessa Aalto-yliopistoksi. Teknillisen ja Taideteollisen korkeakoulun sekä Helsingin kauppakorkeakoulun muodostaman uuden yliopiston tavoitteena on opiskelun laadun parantaminen erilaisten keinojen avulla.
– Aalto-yliopiston tavoitteena on oppimiskeskeisen kulttuurin edistäminen, mikä tarkoittaa opetuksen laatuun ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen panostamista. Kiinnitämme entistä enemmän huomiota muun muassa opetuksen ja tutkimuksen yhdistämiseen sekä poikkitieteellisiin ja tieteen ja taiteen välisiin opiskelumahdollisuuksiin, Aalto-yliopiston vararehtori Martti Raevaara valottaa.
Opettajiakin kannustetaan vaihtoon
Näkyvimmät muutokset opiskelussa ovat muun muassa kansainvälisyyden lisääntyminen. Aalto-yliopisto on monikulttuurinen oppimisyhteisö, jossa kansainvälisyys on kaiken toiminnan lähtökohta. Opiskelijoista ja opettajista kilpaillaan kansainvälisessä toimintakentässä. Jo nyt esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoista 45 prosenttia on ulkomaalaisia. Tulevaisuudessa pääosa Aalto-yliopiston maisteriohjelmista toteutetaan englanninkielisinä.
– Tarkoitus on, että ulkomaan vaihto-opiskelu rakennetaan tärkeäksi osaksi tutkinto-ohjelmiin. Myös opettajia rohkaistaan tekemään osa urastaan ulkomailla, ja myöhemmin heiltä jopa vaaditaan sitä.
Korkeakoulujen yhdistyminen mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuuden uudella tavalla. Opiskelijat voivat valita kursseja ja sivuaineitaan nykyistä vapaammin kolmen korkeakoulun opetustarjonnasta, huomioiden kuitenkin oman pääaineensa mahdollisesti tuomat rajoitukset.
– Jo nyt eri koulutusalojen vuorovaikutusta tuetaan mm. yhteisellä kurssitarjonnalla ja Factorien projekteilla. Niissä on mukana kolmen eri alan opiskelijoita, millä saavutetaan synenergiaetuja ja asiantuntijuuden jakamista, eli jokainen tuo poikkitieteelliseen projektiin oman alan tietämyksensä, Raevaara kertoo.
Ei mikään opiskelijan lepokoti
Opiskelijoita pyritään innostamaan entistä parempiin oppimistuloksiin paremman opetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön avulla, mutta myös kantamalla vastuuta opiskelun ulkopuolisesta elämästä. Yliopisto tarjoaa yksin tai yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia harrastusmahdollisuuksia, esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin alueilla.
– Aalto ei ole mikään lepokoti opiskelijoille, vaan se vaatii opiskelijoiltaan vastuun ottamista omasta oppimisesta ja opinnoista, omien työskentelytapojen kriittistä tarkastelua ja kehittämistä ja osallistumista oppimisyhteisön rakentamiseen. Vastapainona se tarjoaa opiskelijoilleen innostavan ja kannustavan oppimisympäristön.
Vaikka kolme korkeakoulua yhdistyy yhdeksi säätiöpohjaiseksi yliopistoksi, ne säilyvät kuitenkin akateemisesti itsenäisinä. Korkeakoulujen parhaita käytäntöjä jaetaan, mutta samalla myös arvioidaan kriittisesti nykyisiä toimintamalleja ja uudistetaan niitä palvelemaan paremmin yhteistyötä.
– Lähtökohta on se, että korkeakoulujen ydinosaamista vahvistetaan, tuetaan ja kirkastetaan. Yhteistyötä rakennetaan korkeakoulujen vahvuuksien ja erilaisuuden hyväksymisen ja arvostamisen pohjalta, minkä kautta luodaan innovatiivisia yhteistyömalleja ja uudenlaisia ratkaisuja rajojen ylittämiseen.
Oppiminen perustuu monissa yliopistoissa pitkälti teorian ja käytännön yhdistämiseen. Aalto-yliopistossa työelämä halutaan pitää lähellä, mikä näkyy siinä, että opiskelua pyritään tukemaan, vaikka opiskelija siirtyisikin työelämään opintojen vielä ollessa kesken.
– Maisteriohjelmat kaikissa yliopistoissa rakennetaan siten, että niistä valmistumisen tavoiteaika on viisi vuotta sisältäen aikaisemman alemman tutkinnon. Jos opintoihin tulee katkoksia esimerkiksi työelämään siirtymisen vuoksi, rohkaisemme opiskelijaa olemaan yhteydessä yliopistoon. Pyrimme siihen, että kaikki työelämäkontaktit palvelevat opintoja ja lähtökohtana on, että tuemme opiskelijan valmistumista erilaisissa ratkaisuissa, Aalto-yliopiston vararehtori Raevaara sanoo.
Artikkelin on tuottanut Aalto-yliopisto.
Katso myös
Uusimmat videot
