Asuminen ja rakentaminen
8.2.2012
Netti-tv: Tutkimus: Taantuma ei pelota suomalaisia asunnonostajia - erityisesti miehet luottavaisia
Ympäristö
Takaisin
19.12.2008
35 senttiä päivässä – puhdas vesi ja vesihuolto ovat Suomessa edullinen ylellisyys
Lähes kaikki suomalaiset tietävät, mikä on esimerkiksi maitolitran tai paikallisliikenteen bussilipun hinta. Harva on kuitenkin selvillä siitä, kuinka paljon maksaa päivittäin käytetty ylellisyystuote vesi, ja mitä sillä hinnalla saa.
- Veden toimitustapa on varmasti tärkein syy siihen, että sen hintaa ei tiedetä, arvelee Helsingin Veden vedenpuhdistusyksikön johtaja Veli-Pekka Vuorilehto.
- Vesi tulee hanasta ilman hintalappua, kun taas maidossa tai bussilipuissa hinta on näkyvillä. Monissa kerrostaloissa vesilasku menee suoraan taloyhtiölle, joten asukkaat eivät välttämättä joudu koskaan kosketuksiin veden hinnan kanssa.
Litra vettä maksaa noin 0,2 senttiä. Kuutiolle eli tuhannelle vesilitralle tulee Helsingissä hintaa pari euroa. Hintaan vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkkä vesi, sillä vaikka Suomessa on paljon vesistöjä, niiden vedet eivät ole sellaisenaan käyttökelpoisia. Kustannuksia lisäävät muun muassa raakaveden puhdistus juomakelpoiseksi talousvedeksi, veden toimittaminen kuluttajille, viemäröinti, jäteveden puhdistaminen ja kaikki niihin liittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi laadunvalvonta.
- Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat tyytyväisiä saamansa veden laatuun, mutta pitävät hanakasti sen hintaa kalliina. Monet ostavat silti kaupasta pullotettua vettä kahden euron litrahintaan, vaikka samalla hinnalla saisi melkein tuhat litraa hanavettä, Vuorilehto laskeskelee.
- Pulloveden ostamista perustellaan usein laadulla, mutta itse asiassa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hanavesi on mikrobiologisesti parempilaatuista kuin pullovesi. Myös ekologinen näkökulma kannattaa ottaa huomioon: pulloveden tuottaminen, pullottaminen, pakkaaminen ja kuljettaminen jopa toiselle mantereelle kuluttavat valtavasti energiaa ja luonnonvaroja.
Vesi ei iso menoerä
Vuorilehdon mukaan suomalaiset pitävät vesihuoltoa tärkeänä asiana, mutta ovat tuudittautuneet sen itsestään selvään hyvään toimivuuteen.
- Vesiasioiden suhteen ajatellaan yleensä tyyliin ”sähkö tulee töpselistä ja vesi hanasta, ei minun tarvitse miettiä niitä asioita sen enempää”, Vuorilehto toteaa.
Esimerkiksi keskivertohelsinkiläinen kuluttaa noin 155 litraa vettä vuorokauden aikana. Määrä ei tee kovinkaan suurta lovea kuluttajien lompakkoon, sillä tilastojen mukaan vesihuoltomaksujen osuus koko kotitalouden menoista on vain yhden prosentin luokkaa. Yksi ihminen maksaa vesihuoltopalveluista päivittäin 35 senttiä, joka pitää sisällään myös jätevesipalvelut.
- Kerrostaloissa veden kulutusta voi olla vaikea havaita, jos vesimaksu on kiinteä. Pientaloissa asuvien sen sijaan on helpompi seurata kulutusta kiinteistökohtaisella vesimittarilla, jonka lukemat voi tarkistaa vaikka joka päivä. Pientaloihin vesilaskut tulevatkin kulutuksen mukaan.
Vesilaitokset panostavat ympäristönsuojeluun
Harva suomalainen on veden hinnan lisäksi selvillä siitäkään, että vesilaitokset ovat merkittäviä tekijöitä ympäristönsuojelun kannalta. Esimerkiksi Helsingissä on tehty yhteistyötä muiden Itämeren alueen kaupunkien kanssa.
- Olemme olleet mukana muun muassa jätevedenkäsittelyprojekteissa sekä asiantuntijana Pietarissa ja Tallinnassa. Yhteistyön tulokset ovat parantaneet merkittävästi Itämeren tilannetta, kertoo Helsingin Veden vedenpuhdistusyksikön johtaja Veli-Pekka Vuorilehto.
Suomessa otetaan ympäristönäkökulmat tosissaan, ja esimerkiksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on tähän mennessä Suomen suurin ympäristöinvestointi.
- Laitoksen puhdistustaso on huippuluokkaa: esimerkiksi happea kuluttavasta fosforista saadaan poistettua yli 95 prosenttia ja typestä noin 90 prosenttia. Näillä toimenpiteillä ollaan mukana Itämeri kuntoon –talkoissa.
Artikkelin on tuottanut Helsingin Vesi
- Veden toimitustapa on varmasti tärkein syy siihen, että sen hintaa ei tiedetä, arvelee Helsingin Veden vedenpuhdistusyksikön johtaja Veli-Pekka Vuorilehto.
- Vesi tulee hanasta ilman hintalappua, kun taas maidossa tai bussilipuissa hinta on näkyvillä. Monissa kerrostaloissa vesilasku menee suoraan taloyhtiölle, joten asukkaat eivät välttämättä joudu koskaan kosketuksiin veden hinnan kanssa.
Litra vettä maksaa noin 0,2 senttiä. Kuutiolle eli tuhannelle vesilitralle tulee Helsingissä hintaa pari euroa. Hintaan vaikuttavat monet muutkin asiat kuin pelkkä vesi, sillä vaikka Suomessa on paljon vesistöjä, niiden vedet eivät ole sellaisenaan käyttökelpoisia. Kustannuksia lisäävät muun muassa raakaveden puhdistus juomakelpoiseksi talousvedeksi, veden toimittaminen kuluttajille, viemäröinti, jäteveden puhdistaminen ja kaikki niihin liittyvät toiminnot, kuten esimerkiksi laadunvalvonta.
- Tutkimusten mukaan kuluttajat ovat tyytyväisiä saamansa veden laatuun, mutta pitävät hanakasti sen hintaa kalliina. Monet ostavat silti kaupasta pullotettua vettä kahden euron litrahintaan, vaikka samalla hinnalla saisi melkein tuhat litraa hanavettä, Vuorilehto laskeskelee.
- Pulloveden ostamista perustellaan usein laadulla, mutta itse asiassa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hanavesi on mikrobiologisesti parempilaatuista kuin pullovesi. Myös ekologinen näkökulma kannattaa ottaa huomioon: pulloveden tuottaminen, pullottaminen, pakkaaminen ja kuljettaminen jopa toiselle mantereelle kuluttavat valtavasti energiaa ja luonnonvaroja.
Vesi ei iso menoerä
Vuorilehdon mukaan suomalaiset pitävät vesihuoltoa tärkeänä asiana, mutta ovat tuudittautuneet sen itsestään selvään hyvään toimivuuteen.
- Vesiasioiden suhteen ajatellaan yleensä tyyliin ”sähkö tulee töpselistä ja vesi hanasta, ei minun tarvitse miettiä niitä asioita sen enempää”, Vuorilehto toteaa.
Esimerkiksi keskivertohelsinkiläinen kuluttaa noin 155 litraa vettä vuorokauden aikana. Määrä ei tee kovinkaan suurta lovea kuluttajien lompakkoon, sillä tilastojen mukaan vesihuoltomaksujen osuus koko kotitalouden menoista on vain yhden prosentin luokkaa. Yksi ihminen maksaa vesihuoltopalveluista päivittäin 35 senttiä, joka pitää sisällään myös jätevesipalvelut.
- Kerrostaloissa veden kulutusta voi olla vaikea havaita, jos vesimaksu on kiinteä. Pientaloissa asuvien sen sijaan on helpompi seurata kulutusta kiinteistökohtaisella vesimittarilla, jonka lukemat voi tarkistaa vaikka joka päivä. Pientaloihin vesilaskut tulevatkin kulutuksen mukaan.
Vesilaitokset panostavat ympäristönsuojeluun
Harva suomalainen on veden hinnan lisäksi selvillä siitäkään, että vesilaitokset ovat merkittäviä tekijöitä ympäristönsuojelun kannalta. Esimerkiksi Helsingissä on tehty yhteistyötä muiden Itämeren alueen kaupunkien kanssa.
- Olemme olleet mukana muun muassa jätevedenkäsittelyprojekteissa sekä asiantuntijana Pietarissa ja Tallinnassa. Yhteistyön tulokset ovat parantaneet merkittävästi Itämeren tilannetta, kertoo Helsingin Veden vedenpuhdistusyksikön johtaja Veli-Pekka Vuorilehto.
Suomessa otetaan ympäristönäkökulmat tosissaan, ja esimerkiksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on tähän mennessä Suomen suurin ympäristöinvestointi.
- Laitoksen puhdistustaso on huippuluokkaa: esimerkiksi happea kuluttavasta fosforista saadaan poistettua yli 95 prosenttia ja typestä noin 90 prosenttia. Näillä toimenpiteillä ollaan mukana Itämeri kuntoon –talkoissa.
Artikkelin on tuottanut Helsingin Vesi
Katso myös
Uusimmat videot
